Ainakin 1500-luvulle periytyvän Drumsöbyn mahdollisesti säilynyt tonttimaa sijaitsee Lauttasaaren keskiosassa, nykyisen Kauppaneuvoksentien ja Otavantien risteyksen lounaispuolella olevalla pienellä mäellä, Lauttasaaren kartanon tontilla.
Kylännimi pohjautuu muinaisruotsalaiseen miehennimeen Drumber (paksu, kömpelö). Drumsöbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Lasse Larsson, Jöns Olsson, Lasse Olsson, Ol. Andersson), jotka maksoivat yhteensä ½ täysveroa. Veroluku ja talonpojat pysyivät kylässä samoina vuoteen 1563 saakka, mutta 1556 kylässä olivat talonpoikina Lasse Larsson, Per Jönsson ja Anders Olsson. Näistä Lasse Larsson on vuonna 1556 ollut yksi kuudesta Helsingin pitäjän tunnetusta perämiehestä (styrman). Lauttasaaren Lasse on myös toiminut luotsina 1550-luvulla. Kylän tilaluku laski 1660-luvun alussa kahteen, mutta veroluku nousi yhteen täysveroon. 1500-luvun jälkipuoliskolla veroluku palasi ½ täysveroon ja toinen tiloista autioitui köyhyyden takia. Lydich Morthenssonin autioksi merkitty tila ja toinen, hustru Birittan hallinnoima tila, on kirjattu voudintileissä Gert Skytten alaisuuteen vuonna 1624. Lahjoitus peruttiin 1650-luvulla Helsingin kaupungille ja vuosisadan lopulla alue päätyi yksityisomistukseen. 1600-luvun lopulla tilat omistivat Hindrich Berilsson ja Bertel Erichsson, joiden etunimiin kylän kantatilojen nimet, Heiskas ja Bertas, perustuvat. 1836 Lauttasaaren tilan osti maanmittari Claes Wilhelm Gyldén, joka rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen.
Drumsön kahden talon paikat on merkitty vuoden 1749 pitäjänkuvauskartalle, nykyisen kartanon paikan tienoille. Ensimmäisen tarkan kyläkartan on laatinut Hagström vuonna 1779. Kartalle on kuvattu kaksi asutuskeskittymää, joissa kummassakin on neljä rakennusta ja eteläisemmästä tilasta kaakkoon vielä yksi erillinen rakennus pellon laidalla. Vielä senaatinkartalla 1870 tontit vaikuttaisivat säilyneen samoilla paikoilla.
Drumsöby on tuhoutunut lähes täysin 1900-luvun puolessavälissä alkaneen Lauttasaaren kerrostalorakentaminen yhteydessä. Vanhasta kylämiljööstä ja rakennuskannasta ovat jäljellä vain vuonna 1837 valmistunut kartanon päärakennus ja 1790-luvulla rakennettu ja myöhemmin korjailtu ”Punainen Huvila”. Nykyistä kartanon päärakennusta ympäröi melko voimakkaasti muokattu puutarha, mutta puutarhan pohjoispuolella olevan Punaisen Huvilan ympäristö on vähemmän muokattua viheraluetta. Kylän vanhempia kerroksia on voinut säilyä maan alla, kartanon ympäristön viheralueilla. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
