Forsbyn keksiaikainen kylänpaikka sijaitsee Vanhankaupungintien koillisreunalla, kallioisen Kellomäen länsipuolella, hoidetulla puistoalueella. Kellomäen juurella, Kustaa Vaasan puiston kirkon ja kirkkotarhan itäpuolella on suojaisa terassi, joka on tyypillinen vanhalle tonttimaalle. Osa kylästä on sijainnut nykyisen Vanhankaupungintien lounaispuolella olevalla niityllä, josta löydettiin keskiaikaisen kylän rakenteita Helsingin kaupunginmuseon arkeologisissa kaivauksissa vuosina 1989–93.
Kylännimi perustuu vierellä sijainneeseen Vantaanjoen koskeen. Forsby mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1417, jolloin Forsbyn talonpoikien kalavedet vapautetaan Padisten munkkien käytöstä. Vuonna 1540 kylässä oli neljä talonpoikaa (Simon Matsson, Anders Olsson, Pär Jönsson, Mikel Persson), jotka maksoivat yhteensä 1 ½ täysveroa, mutta jo 1543 heidän lisäkseen kylässä on Clemet Matsson. Kylän maille perustettiin Helsingin kaupunki vuonna 1550. Kaupunki sai mahdollisesti vuonna 1553 kaksi tilaa Forsbystä (yhden täysveron). Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty nokkaverojen maksajiksi Forsbystä Michill Persson, Clemett Mattsson ja Simon Mattsson. Vuoden 1569 kaupunkiprivilegiossa Forsbyn tilan maat alistettiin kaupungin viljelys-, laidun- ja kalastusmaiksi. Vuosina 1559–1572 Forsbytä ei löydy säilyneistä maakirjoista, mutta vuoden 1571 hopeaveroluettelossa on kylässä neljä talonpoikaa, joista Clemet Matsson ja Michel Persson asuivat kylässä jo 1540-luvulla. Vuoden 1573 maakirjassa on myös kerrottu, että Helsingin kaupungilla on kylässä laiduntaoikeus. Talonpojat mainitaan nimiltä viimeisen kerran vuosinen 1610–11 maakirjassa. Helsingin kaupungin hallussa oleva Forsby pysyy maakirjoissa 1800-luvulle saakka, mutta ilmeisesti se autioitui jossain vaiheessa.
Forsby on merkitty vuoden 1749 pitäjänkartalle Kellomäen kallion luoteisnurkkaan, mutta myös lähempänä ranta ja Kuninkaankartanon saarta sijaitsee tuolloin runsaasti asutusta. Vanhankaupungin tontti taas on merkitty hiukan etelämmäs meren rantaan. Vuoden 1738 kartoille Forsby hemman on merkitty suunnilleen näille paikoin myös, 1777 rakennuksia on ilmeisesti ollut kallion päällä. Paikalla ollut Forsbyn tila pysyi Kellomäellä 1800-luvulle, ja alueella on ollut rakennuksia nykypäivään saakka.
Kylänpaikaksi sopivalla, tutkimattomalla puistoalueella on Vanhankaupungintieltä koilliseen lähtevän pihatien reunalla isoja kiviä, mahdollisesti vanhan kiviaidan jäänne, sekä teiden risteyksessä puun alla suuri kumpu. Ne eivät välttämättä liity vanhaan kylään, mutta maan alla on saattanut säilyä merkkejä keskiaikaisesta kylästä. Vuosinen 1989–1993 kaivauksissa löytyi selkeitä merkkejä Helsingin perustamista vanhemmasta asutuksesta alueella. Vaikuttaa siltä, että ainakin jotkin keskiaikaisen kylän rakennuksista säilyivät käytössä vielä 1550 jälkeenkin. |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen