Brakvikin 1700-luvun torpan paikka, mahdollisesti keskiaikaisen Brakvikin kylän tonttimaa sijaitsee Mölylän itäosassa olevalla kalliolla ja sen itäreunalla, Ryönälahden rannalla.
Brakvikin nimi tulee viereiseltä merenlahdelta ja sen määriteosa tarkoittaa rantaan ajautunutta kaislaa tai muuta vesikasvia. Brakvik mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1526. Brakvik lahjoitettiin kuninkaalle ainakin osittain 1555 ja liitettiin vuonna 1559 Viikin Latokartanoon. Jaakko Teitin vuosina 1555–1556 laatiman luettelon mukaan sipoolaisella Hans Erichssonilla oli Brakvikissä rälssimaata ”halfparten i Brackuick”. Myös Helsingin voutikunnan vuoden 1556 tili- ja maakirjassa mainitaan sopimusveroa maksava ”Erich i Brackuick”.
Forsselin vuoden 1687 kartalla Brakvikin tonttia ei näy, vaan alueella on ainoastaan hetteikköä ja metsää. Vuoden 1749 pitäjänkartalle on merkitty torppa nykyisen Ryönälahden rantaan. Vuosien 1764 sekä 1781 kartoilla Brakvikin torppa sijaitsee samalla paikalla, kallion itäreunalla. Vuonna 1781 Viikin Latokartanon alaisuuteen kuuluneelle torpalle on merkitty kaksi rakennusta, joille johtaa pohjoisesta tie. Vielä 1800-luvun ja vuoden 1909 kartalla torpan paikalle on kuvattu rakennuksia.
Kallion laella on noin 2 x 2 m kokoisen, tiilistä ja kivistä koostuvan tulisijan perustus louhitun kallionreunan vieressä. Tästä kaakkoon, alarinteessä on noin 9 x 10 m kokoinen, 1 m syvä kuoppa, jossa on joitakin kiviä. Kuoppa voisi liittyä paikalla 1935 kartalla näkyvään rakennukseen. Kallion eteläosassa, sen itärinteellä on maastossa yksi luonnonkivistä koostuva rakennuksen kivijalka sekä sen lähellä luonnonkivistä koostuva, pohjois- eteläsuuntainen, noin 4 m pitkä rakennuksen seinälinja. Näistä hiukan lounaaseen, kallion yläosassa on noin 5 x 9 m kokoinen, luonnon- ja lohkokivistä rakennettu rakennuksen perustus, joka on keskeltä hiukan kuopalla. Rakennuksen kakkoisseinällä on noin 2 x 2 m kokoinen, suorakaiteenmuotoinen tulisijanperustus, joka koostuu kivistä ja tiilestä. Tämän pohjoispuolella on mahdollisesti luonnonkivistä koostuva rakennuksen kivijalka, joka saattaisi olla kooltaan noin 5 x 10 m, mutta sitä oli kasvillisuuden takia haastava erottaa. Tästä pohjoiseen on vielä noin 4 x 10 m kokoinen, luonnon- ja lohkokivistä koostuva rakennuksen kivijalka, jonka koillisseinällä on aukko mahdollisesti ovea varten, ja hiukan pohjoisempana noin 8 x 6 m kokoinen, luonnonkivistä koostuva rakennuksen perustus, jonka etelänurkassa mahdollinen tulisijakumpu (noin 2 x 2 x 0, 5 m). Rakennustenperustusten luo tulee pohjoisesta 2 m leveä tiepenger, joka erottuu kallion päällä noin 30 m matkalta, mutta katoaa sitten metsikköön.
Havaittujen rakenteiden ajoitus vaatisi tarkempia tutkimuksia, mutta on hyvin mahdollista, että keskiaikainen Brakvikin kylä on ollut samalla paikalla kuin myöhempi torppa. Toinen mahdollisuus on, että kylä on sijainnut torpan paikasta noin 300 m pohjoiseen, pienen kallion etelärinteellä (ks. kohde Brakvik pohjoinen). |
tillbaka
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen
