Hertonäs gårdin vanha tonttimaa sijaitsee Herttoniemensalmen rannalla, osittain Tuorinniemenpuistossa, osittain Herttoniemen kartanonpuiston eteläosassa, kallioisen mäen koillisosassa. Kohteen läpi kulkee nykyään Linnanrakentajantie, joka on tuhonnut osan tontista. Tuorinniemenpuistoon on rakennettu ulkoilualue, Linnanrakentajantien itäpuolella taas sijaitsee kaksi koulurakennusta sekä omakotitalotontti, joiden alle vanha tontti on osittain jäänyt. Molemmin puolin Linnanrakentajantietä on kuitenkin vehreitä puistoalueita, joilla vanhoja rakenteita ja kulttuurikerroksia on voinut säilyä.
27.2.1405 pidettyjen Porvoon tutkintakäräjien lautamies Laurens Hertoghe on mahdollisesti ollut kotoisin Herttoniemestä. Hertonäs saattaa juontua lisänimestä Hertoghe, herttua. Varmuudella kylä esiintyy historiallisissa lähteissä vuonna 1509. Herttoniemi oli rälssin hallussa 1500-luvulta alkaen, eikä sitä mainita maallisten verojen luetteloissa. Porvoon läänin vuoden 1548 kymmenysluetteloon on kirjattu kylään neljä talonomistajaa: Mortt Lydigsson, Mats Jonsson ja Anders Jonsson sekä Brändön Eric Philpusson. Jaakko Teitin valitusluettelon (1555–1556) mukaan Herttoniemen kylässä oli viisi veromarkkaa maata, jonka omistivat Mats Mortensson, leski Walborg ja kirkkoherra Karl. Herttoniemen kolme rälssitilaa joutuivat 1600-luvun lopun ja 1700-luvun kuluessa tullitarkastaja Petter Wetterin haltuun.
Pitäjänkuvauskarttaan vuodelta 1749 Herttonäs gård on merkitty Herttoniemensalmen rannalle, Puotilaan vievän tien päähän. Osittain vuonna 1732 mitatulla, vuonna 1754 viimeistellyllä kartalla niemen kärjessä olevan kallion pohjoisreunalle on kuvattu August Ehrensvärdin hallinnoiman kartanon päärakennuksen ja viiden muun rakennuksen muodostama umpipiha ja rantaan vievän tien päähän vielä yksi rakennus. Vuoden 1764 kartalle kartanon rantaan on merkitty venevaja ja aitta ja kartanosta luoteeseen, Kaivolahden rannalle terveyslähde. 1771 kartalla kartanolle on piirretty 11 rakennusta ja 1795 peräti 17, minkä lisäksi luoteessa on lisää rakennuksia. Kartanon uuden päärakennuksen valmistuttua 1814–15 vanhasta tonttimaasta noin 300 m pohjoiseen, saattoi vanha tontti pysyä fajanssitehtaan käytössä. Herttoniemen kartanon vanha päärakennus purettiin, kun sen tilalle vuonna 1898 rakennettiin edelleen käytössä oleva koulurakennus.
Koulun ja omakotitalon pohjois- ja koillispuolella sijaitsevalla niityllä ja uuden kartanon metsäisillä puistoalueilla on voinut maan alla säilyä jälkiä kartanon vanhimmista vaiheista. Vuoden 2024 inventoinnissa niityn itäreunalla havaittiin noin 7 m pitkä, luonnonkivistä koostuva kivirivi, joka voisi olla rakennuksen perustus tai muu kivipengerrys. Nykyisen Linnanrakentajantien länsipuolella, jossa 1700-luvun karttojen perusteella oli rakennuksia, saattaisi erottua vanhempaan asutukseen liittyvää terassointia ja maanmuokkausta. Alueella on näkyvissä useampia kiviperustuksia, mutta ne liittynevät 1990-luvun lopulla purettuun Tuorinniemen mökkialueeseen. |
tillbaka
Koordinater
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen