Fanny Chumbergin kallion koillisreunalla, Venny Soldnin polun reunalla sijaitseva Kaarelan - Kårbölen rautamalmilouhos, joka on ollut käytössä 1700–1800-luvuilla. Kohde sijaitsee kallioisessa metsässä, jossa kasvaa pääosin havupuita. Kohteeseen kuuluu nykyään yksi päälouhos sekä koelouhoksia päälouhoksesta noin 100 m länteen.
Venny Soldinin polun koillispuolella sijaitseva Kaarelan itäisimmän louhoksen kaivosaukko on noin 6 m x 6 m kokoinen, nykyään 4 m syvyinen, kallioon louhittu kuoppa, joka on täyttynyt romulla ja kasvijätteellä. Kuopassa on aiemmin ollut vettä, mutta vuoden 2024 inventoinnissa se oli aivan kuiva. Hiukan neliönmuotoinen kaivosaukko jatkuu pohjoiseen matalampana, noin 4 m pitkänä, suorakaiteenmuotoisena eteisenä. Kaivoskummun koillisreunalla on noin 4 m leveä syvänne, joka saattaisi olla kaivoksen toisen kuilun aloitus. Myös kaivoskummun lounaisreunalla, Venny Soldinin polun reunalla on louhintajälkiä, jotka voisivat myös liittyä keskeneräiseen kuiluun.
Fanny Chumbergin kallion rinteessä sijaitsevista koelouhoksista on säilynyt kaksi louhoskuoppaa. Näistä läntisempi on kallioon louhittu, vedellä, puunrungoilla ja oksilla täyttynyt, suorakaiteenmuotoinen kuoppa, jonka koko on noin 5 m x 1,5 m – 2 m. Kuopan reunalla on yksi louhekivi, jossa on porausjälki. Itäisempi kuoppa on hiukan pitkänmallinen, pituudeltaan noin 8 m ja leveydeltään 2 m – 4 m ja niin ikään vedellä sekä kasvijätteellä täyttynyt. Louhoskuoppien välissä on kasassa isoja louhekiviä. Koelouhoksesta reilu 50 m pohjoiseen, Kuninkaantammentien reunassa on maahan kaivettuja kuoppia, joista selkein on suorakaiteenmuotoinen ja kooltaan noin 8 m x 7, 5 m, syvyydeltään 1–1,5 m. Kyseessä saattaisi olla rakennuksen pohja, mutta vanhoilta kartoilta tai ilmakuvista kohteelle ei löydy selitystä.
Kaarelan - Kårbölen rautamalmi löytyi vuonna 1746, ja koelouhintaa suoritettiin useaan otteeseen kahdessa kohteessa: "Kaarela itäinen", johon kuului kaksi louhosta ja "Kaarela läntinen", jossa oli kolme louhosta. Myös näiden väliin tehtiin pieni koelouhos. Tuotannollinen kaivostoiminta kohteella alkoi vasta 1836 ja päättyi malmin loppuessa vuonna 1842. Malmia louhittiin säilyneiden, puutteellisten tietojen mukaan 372 kippuntaa, mutta todellinen määrä lienee ainakin kaksinkertainen eli 100–150 tonnia. (Saltikoff et al. 1994: 30–31.) Kohde on merkitty käytöstä poistuneena kaivoksena vielä 1900-luvun kartoille.
Kaarelan – Kårbölen kolme läntistä kaivoskuoppaa sijaitsivat Kuninkaantammentien eteläreunalla, nykyisellä Kuninkaantammen asuinalueella. Kaivoskuopat ja niihin liittyvät louhekivi- ja kuonakasat tutkittiin ja dokumentoitiin vuosina 2015–2016 ja kohteet ovat jääneet vuonna 2019 valmistuneiden asuintalojen alle. Kaarelan - Kårbölen kaivoksen lähialueilta tunnetaan useita pienempiä rautakaivoksia sekä 1700-luvulta alkaen käytössä ollut Sillbölen kaivos, joka on aikoinaan ollut Suomen huomattavimpia rautakaivoksia (Saltikoff et al. 1994: 23–31). |
tillbaka
Koordinater