Utsjoki
fast fornlämning
Juovvaskáidi 1	1000001079
Typ:	stenkonstruktioner     förvaringsgropar (fi. purnut)
Datering:	historisk
Förklaring till geografisk data:	Keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 317.00
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7734961 Ö: 486962 YKJ N: 7738190 Ö: 3487130 ETRS89/WGS84 Lat: 69.72247680° Lon: 26.66291106° ETRS89/WGS84 Lat: 69° 43.3486' Lon: 26° 39.7747' ETRS89/WGS84 Lat: 69° 43' 20.9165" Lon: 26° 39' 46.4798"

Beskrivning

Kohde sijaitsee Juovvaskáidin ja Borgebeaskacopman välisessä kaakkois-luoteissuuntaisessa vähäpuisessa vuomassa, sen koillisreunalla, ennekuin Juovvaskáidin rinne alkaa nousta. Aivan lähellä virtaa luodetta kohti suorarantainen puro. Purnu on muodostettu latomalla n. kahdestatoista pyöreähköstä, 40 - 50 sentin kokoisesta kivestä kehä matalan kuopan ympärille. Sen pituus on 90 cm, leveys 80 cm ja korkeus 45 cm. Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Skapat: 22.12.2003 Senaste förändring: 17.12.2007

Undersökningar

Taarna Valtonen inventering 1999

Anmärkningar: Juovvaskáidin muinaismuistoalue Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat sel-keästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin. Aikaisemmin inventoitujen kohteiden kuvaukset löytyvät vuoden 1999 inventointikertomuksesta. Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla. Alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistoalue, joka tulisi huomioida kokonaisuutena. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Skapat: 22.12.2003 Senaste förändring: 17.12.2007

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: