Torneå
övrigt objekt
Säikän Talja	1000001000
Typ:	stenkonstruktioner
Datering:	historisk, ej definierad
Registreringsgrund:	annat informationsvärde
Förklaring till geografisk data:	Yhden pyöreän kivilatomuksen gps-koordinaatit 2010 tarkastuksen mukaan
Z/m.mpy alin: 5.00
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7294870 Ö: 370432 YKJ N: 7297922 Ö: 3370552 ETRS89/WGS84 Lat: 65.74918466° Lon: 24.17221110° ETRS89/WGS84 Lat: 65° 44.9511' Lon: 24° 10.3327' ETRS89/WGS84 Lat: 65° 44' 57.0648" Lon: 24° 10' 19.9600"

Beskrivning

Matala Säikän Taljan saari sijaitsee Röytän sataman edustalla. Saarella olevasta jatulintarhasta on mainintoja 1900-luvun alun käsikirjoituksissa (Pääkkönen 1900 ja Europaeus 1909). Tornion perusinventoinnissa (1993) paikkaa ei tarkastettu. Alueella käynnistyneen tuulipuistohankkeen takia saari tarkastettiin vasta keväällä 2010. Vain pieni alue saaren koillislaitaa oli muokattu tierakentamisessa ennen tarkastusta, jolta alueelta ei löydetty jatulintarhaa. Tarkastuksen perusteella arvioitiin mahdolliseksi, että 1900-luvun alun tieto jatulintarhasta on tarkoittanut pyöreähköjä kivilatomuksia, joita nyt havaittiin saaren korkeimmalta kohdalta noin 80 m etelään. Ne ovat korkeussijaintinsa perusteella 1800-luvun alkupuolella syntyneitä venevalkamien raivauskivikoita. Vähemmän todennäköinen vaihtoehto on, että jatulintarha on hajotettu saaren korkeimman kohdan kalastusrakennusten paikalta.

Skapat: 16.12.2003 Senaste förändring: 24.5.2011

Undersökningar

Pääkkönen besiktning 1900

Skapat: 16.12.2003

Europaeus besiktning 1909

Skapat: 16.12.2003

Antti Krapu besiktning 2010

Fynd: -

Anmärkningar: Tarkastus 18.5.2010 Tornion ulkopuolelle ja Säikän Taljan saaren vaiheille rakennettavan tuulipuistohankkeen ja siihen liittyvän tien rakentamisen takia. Raportti 20.5.2010: Säikän Taljan saari sijaitsee 11 km etelään Tornion keskustasta, Röyttän sataman edustalla. Saari on luode-kaakko –suunnassa n. 750 m ja leveimmältä kohdaltaan lounas-koillis –suunnassa n. 150 m kokoinen pitkänomainen hiekkainen saari, jonka rannoilla ja keskempänäkin on runsaasti kivikoita. Saaren keskikohta kohoaa noin 80 x 20 m alueella n. 2,5 m mpy. Paikalla on 1900-luvulla rakennettu kalamökki, kellari ja kaksi ulkorakennusta, joista toinen on sortunut. Lisäksi tästä etelään on noin 100 m matkalla alueita, jotka ovat arviolta 1,5 m mpy. Saarella olevasta jatulintarhasta on mainintoja Tornion muinaisjäännösinventointi 1993 (Alakärppä, Eskola, Krakka ja Ylimaunu) mukaan Pääkkösen (1900) ja Europeuksen (1909) käsikirjoituksissa. Vuoden 1993 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu ja se sijoitettiin rauhoitusluokkaan 2 ilman tarkempia sijaintitietoja. Kohteella tehtiin Museoviraston pyynnöstä Tornionlaakson maakuntamuseon suorittama (allekirjoittanut) maastotarkastus 18.5.2010. Maastotarkastuksen tarkoituksena oli paikantaa Pääkkösen ja Europeuksen mainitsema jatulintarha ja selvittää paikalla jo käynnistyneen tuulivoimatyömaan vaikutus mahdolliseen muinaisjäännökseen. Tarkastuksessa Taljan saarella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Rajakiri Oy oli aloittanut 29.3.2010 saaren koillislaidalla tienrakennus ja tuulivoimalaitosten pohjustustyöt. Aikaisemmin suunnitellusta poiketen maansiirtotyöt oli suunnattu saaren keskiosan sijaan aivan saaren koillisrantaan alueille, jotka ovat pääosin 0-1,5 m mpy. Tällä toimenpiteellä pyrittiin varmistamaan mahdollisen jatulintarhan säilyminen, joka Tornion seudun 7-9 mm per vuosi maankohoamisvauhdin perusteella ei voi nykytietämyksen valossa sijaita alle 2 m mpy korkeustasolla. Tietöissä oli kajottu noin 5 metrin kaistaleelta noin 2 m mpy korkeustasoon hiukan saaren korkeimman kohdan keskipisteen koordinaateista itäkaakkoon. Arvioni mukaan oletettu jatulintarha ei ole sijainnut kyseisellä alueella. Laen korkeimmalta kohdalta noin 80 m etelään havaittiin muutamia pyöreitä kivilatomuksia reilun 1,5 m mpy korkeustasolla (x=7297 922; y=3370 552). Latomukset ovat syntyneet korkeustasonsa perusteella 1800-luvun alkupuolen venevalkamien raivauksessa. Suurin niistä oli halkaisijaltaan vajaat 10 m ja muodoltaan pyöreä. On hyvin mahdollista että tämä kivilatomus on aiheuttanut Pääkkösen ja Europeuksen tietoon kantautuneet arvelut jatulintarhasta saarella. Latomuksia ei tutkittu tarkemmin paikalla pesineen hanhen vuoksi. Toki jatulintarha on voinut tuhoutua myöskin saaren korkeimman kohdan kalastusrakennusten alle, mutta en pidä tätä erityisen todennäköisenä.

Skapat: 1.6.2010 Senaste förändring: 1.11.2012

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: