 |
| Raasepori | |
| Junkarsborg | 220400019 |
| Hoitoalue: | Uusimaa |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ajoitus: | keskiaikainen |
| Tyyppi: | puolustusvarustukset, linnat |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6672830 I: 321608 |
| Pinta-ala: | 2,50 ha |
| Peruskartta: | Särkiä 201409 |
| Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 5.4.2011 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Junkarsborgin linna sijaitsee Karjaan pohjoisosassa Romsarbyn kylässä Päsarträsketin koillisosassa keskellä Mustionjokea noin 4 km Mustion ruukista itäkoilliseen. Linna kuuluu maamme ns. maavallilinnoihin ja alunperin se sijaitsi jokeen työntyvällä niemellä, jonka itäpuolitse Mustionjoki virtasi vuolaana koskena. Mustion ruukin toimintaan liittyen koskea on perattu useasti ja sen ohi on kaivettu kanavia, joista viimeisin vuodelta 1899 leikkautuu läpi linnaniemen.
Junkarsborg muodostuu päälinnasta ja sitä länsipuolella suojaavasta esilinnasta. Esilinna sijoituu linnaniemen länsiosaan Mustionjoen länsirannalle ja se on erotettu mantereesta matalalla vallihaudalla. Esilinnan varustuksista ei ole mainittua vallihautaa lukuunottamatta muuta jäljellä. Päälinna sijoittuu aivan Mustionjoen suulla olevaan saareen, jonka vuonna 1899 tehty mainittu kanava erottaa Mustionjoen länsirannasta. Päälinnan nelikulmaista linnanpihaa kiertävät maavallit, jotka ovat parhaiten säilyneet etelään antavalla sivulla. Linnanpihalla on tutkimuksissa tavattu kivirakennusten perustuksia, mutta ne on sittemmin peitetty maalla lukuunottamatta linnan kaivoa. Päälinnaa vastapäätä sijaitsevalla itärannalla on useita vanhoja kanavia ja kivipengerryksiä, jotka ajoittuvat keskiaikaa nuoremmiksi. Junkarsborg on kaivaustutkimuksen perusteella rakennettu aikaisintaan 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa. Ensimmäinen linna oli puinen varustus, joka näyttää tuhoutuneen tulipalossa. Sen jälkeen paikalle pystytettiin puusta ja kivestä tehty linna, joka rahalöytöjen avulla on ajoitettu 1300-luvun loppupuolelle. Tältä ajalta on peräisin myös ainoa tunnettu linnaa koskeva keskiaikainen kirjallinen maininta. Linna mainitaan vuonna 1395 Bo Joninpoika Gripin perillisten panttiläänien joukossa. Sijaintinsa perusteella linnaa on pidetty Mustionjokea pitkin aina Hämeen sydänmaille asti avautuvan vesireitin lukkona. Sitä on myös pidetty Raaseporin edeltäjänä, sillä linna sijaitsee keskiaikaisen Rasan boolin eli verokunnan alueella (Raseborg - Rasan linna). Nimi olisi sittemmin periytynyt uudelle linnalle, joka pystytettiin lähemmäs rannikkoa. Junkarsborg on jäänyt käytöstä pois Raaseporin perustamisen jälkeen eikä sillä näytä olleen minkäänlaista merkitystä 1400-luvulta eteenpäin. Linna on mahdollisesti palvellut viimeisen kerran Raaseporin rakentamisen aikoina, jolloin sieltä on valvottu rakennustarvikkeiden tuotantoa ja kuljetusta. Linnan itäpuolelta tunnetaan tiilentekopaikka ja kansanperinteen mukaan linnan lähellä on myös kalkkiuuni ja paja. Linnan ympäristö on rehevää lehtotyyppistä metsäaluetta kalliopaljastumineen, ja sitä ympäröivät joen rannan kosteikot ja viljellyt pellot. Linnan alueelta on tehty kasvikartoitus (Aimo Nummi 1994), jonka mukaan siellä kasvaa useita ihmisen toimintaan liittyviä kasveja. Näistä ainakin humalalla (Humulus lupulus) ja mäkikauralla (Avenula pubescens) on selvästi liittymäkohtia linnan varhaishistoriaan. Junkarsborg ympäristöineen muodostaa näyttävän maisemallisen kokonaisuuden. Hoidettuun alueeseen kuuluvat Junkarsborgin linna esilinnoineen, joen itärannan kanavat ja pengerrykset sekä Junkarsborgin lounaispuolella oleva suvanto rantoineen. Hoito kohdennetaan vuosittain hieman eri alueille tarpeen ja resurssien mukaan. Kulkuohje: Junkarsborg on ensisijaisesti vesimatkailukohde. Sinne pääsee vesitse Mustionjokea sekä Päsarträsketiä pitkin kanootilla tai veneellä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.10.2008 |
| Osa-alueet |
| 1 Esilinna | 0,80 ha |
| 2 Kanavat | 0,30 ha |
| 3 Päälinna | 0,60 ha |
| 4 Suvanto (ja virkistysalue) | 0,80 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Päivi Maaranen |
| Päiväys: | 23.1.2007 |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitotavoitteet |
| Junkarsborgin linnanpaikka on merkittävä keskiaikainen ja historialliseen aikaan ajoittuva muinaisjäännöskokonaisuus, joka on maitse ja vesitse saavutettavissa. Hyvin säilynyt muinaisjäännös ja maisemaympäristö monine estettisine sekä toiminnallisine piirteineen ovat perusteena kohteen hoidolle. Alueella on myös merkittävä menneisyyden ihmistoiminnan vaikuttama kasvillisuus.
Päätavoitteena on hoidon avulla edistää kohteen säilymistä ja ylläpitää arvokkaita kasvilajeja. Lisäksi välitetään tietoa menneisyydestä ja parannetaan kohteen käyttömahdollisuuksia. Maisemanhoidon tavoitteena on rakenteiden esiinottaminen ja alueen pitäminen avoimena, helposti havainnoitavana kohteena. Myös kohteen näkymistä maisemassa parannetaan. Varustamisen avulla kohde tehdään turvalliseksi liikkua ja helpommaksi saavuttaa. Tavoitteena on kehittää aluetta pienimuotoisena matkailukohteena. Alueella ei ole tarvetta varsinaiseen muinaisjäännösten rakenteiden korjaamiseen. Näkyvistä rakenteista kaivoa on korjattu nostamalla kiviä paikalleen vuonna 2005 (ks. hoitoraportti). Kohteen hoito on ollut selvästi aliresurssoitua vuosina 1999-2002. Täydennysraivaus ja varustaminen on tehty vuosina 2005-2006. |
| Hoito-ohje |
| Kohdetta hoidetaan kokonaisuutena, missä eri osa-alueilla 1-4 hoidon tavoitteet ja toimenpiteet ovat vaihtelevat.
Maisemanhoidossa pääpaino on arvokkaiden kasvilajien kasvun edistämisellä ja vesakoitumisen estämisellä. Koko alueella tehdään 1-2 kertaa kesäsä tarpeen mukaan maaston siivous. Lisäksi eri alueilla kasvillisuuden käsittely painottuu seuraavasti: - päälinnan alue pidetään avoimena ja se niitetään vuosittain myöhästettynä niittona 1-2 kertaa kesässä, ulkovallit niitetään kuitenkin vain joka toinen vuosi. Päälinnan rantavyöhykkeen pensoittuminen estetään ja kulttuurikasveja suositaan hoidossa. - esilinnan alueella hoito painottuu vesakonraivaukseen, missä yhteydessä vahvimmat nuoret haavat jätetään kasvamaan seuraavaksi valtapuustoksi. Vallitsevaa valtapuustoa ei hakata vaan sen annetaan hitaasti ikääntyä paikallaan. Esilinnan rantojen ja vallihadan vesakoituminen estetään. - suvannon rannat ja lounaispuolinen metsäalue pidetään pensaskerroksesta harvana ja niiden kuusettumista ehkäistään. - Mustionjoen itäpuolinen kanavien alue pidetään vesakosta avoimena ja valtapuusto harvana. Tarvittaessa raivataan rantametsää kanavien eteläpuolelta. Pohjoispuolelle jätetään vesakkorintama saunan ja sen edustalla olevan rannan näköesteeksi. Varustamisessa pääpaino on vuosina 2005-2006 rakennettujen ja kunnostettujen rakenteiden kunnossapidolla sekä korjaamisella tarpeen mukaan vuosittain hoidon yhteydessä: - päälinnan alueella olevat kulkua helpottavat kaiteet ja kaivoa ympäröivä kaide tarkistetaan - päälinnan ja esilinnan välinen silta tarkistetaan ja kunnostetaan - päälinnan ja kanavien välinen silta sekä kulkuporras tarkistetaan ja kunnostetaan - kanavien yli kulkevat sillat tarkistetaan, kunnostetaan ja korvataan tarvittaessa uusilla - suvannossa oleva laituri tarkastetaan ja kunnostetaan - informaatiotaulut tarkistetaan ja puhdistetaan - informaatiolaatikko tarkistetaan ja täydennetään - polku- ja muut opasteet tarkistetaan ja puhdistetaan - polut niitetään auki ja siivotaan 3-4 kertaa kesän aikana Muinaisjäännöksen rakenteiden korjaamistarve koskee päälinnassa olevaa kaivoa. Kaivon seinämien kuntoa seurataan ja tarvittaessa kivien putoaminen ehkäistään mm. vahvistamalla seinämää maalla sekä asettamalla pudonneet kivet takaisin paikalleen. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | Kiskon - Vihdin järviseutu |
| Maisema-alue: | Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat, Päsarbyträsketin kulttuurimaisema |
| Selvitykset |
| Inventoinnit: Wefvar 1879, Seppälä 1996
Kaivaukset: Aspelin 1891, Hackman 1892, Voionmaa 1937, 1951-1953 (Voinmaalta aineistoa eli kuvia runsaasti ja muistikirjoja on Museovirastolla luokittelemattomassa arkistoaineistossa). Kasvikartoitus: Aimo Nummi 1994, Aimo Nummi 2006, Asko Holm 2006. Havaittu useita ihmisen toimintaan liityviä kasveja, mm. humala ja mäkikaura. Hyönteiskartoitus: Asko Holm 2006 Helsingin yliopiston meriarkeologien kurssi tehnyt harjoitussukelluksi kesällä 2006 suvannossa sekä päälinnan saaren ympärillä. Kurssin vetäjä: Kalle Virtanen. |
| Kirjallisuus |
| Jouko Voinonmaa 1977: Junkarsborg. Utgrävningsrapporter. Historisk Tidskrift för Finland 1977/62, sivut 435-438.
Björn Forsén & Jukka Moisanen 1995: Svartån och den tidiga bebyggelsen runt denna. FM 1993. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993: Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Veli-Pekka Suhonen 2001: Karjaan Junkarsborg. Muinaistutkija 2/2001. Veli-Pekka Suhonen 2002: Kahden linnan aika - Länsi-Uudenmaan 1300-luvun lopun linnatilanne. SKAS 3/2002. Hamari, Pirjo & Ranta, Helena (toim.) 2001: Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Vammala. Sivu 27. |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Hoitokohde on mariinisen ja polygeneettisen korkokuvan rajavyöhykkeellä sijaitseva maalajitepeitteinen polygeneettinen muodostuma. Kohteessa ja sen ympäristössä on kalliopaljastumia mutta myös maapeitteistä loivasti kumpuilevaa maastoa. Ihmistoiminnan vaikutuksesta maanpinnan alkuperäinen topografia ja kallion piirteet ovat muuttuneet melko laajalla alueella.
Hoitokohdetta ja ympäristöä luonnehtivat mariiniset sedimentit (savi) ja glasigeeniset sedimentit (moreeni). Paikoin alueella on multavia, hienojakoisia kerrostumia (siltti). Maaperä on runsasravinteinen, multava ja kostea. Ihmisvaikutus näkyy mm. ravinteisuutena. Mahdollisesti hoitokohteessa on myös joen tuomia ravinteikkaita sedimenttejä. |
| Kasvisto |
| Metsäkasvillisuus on luonteeltaan lehtomaista kangasta (OMT-tyyppi) ja lehtoa (OMaT-tyyppi). Alueella on pääsääntöisesti runsas heinävaltainen aluskasvillisuus ja vähäisempi pensaskerros. Harvahkon valtapuuston muodostavat lehtipuut, erityisesti haapa. Mustionjoen rannassa kanavien alueella kasvillisuus on niukkaa ja koostuu kalliokasvillisuudesta, minkä joukossa on myös rehevämpiä ja kosteutta suosivampia lajeja.
Alueella on moninainen kasvilajisto, erityisesti lehtokasvilajit ovat hyvin edustettuna. Lisäksi kasvistossa on runsaasti kulttuurikasveja (ks. kasvillisuuskartoitus Aimo Nummi 1994, 2006; Asko Holm 2006). Kosteikko- ja rantalajeja on rannan tuntumassa. Alueelta on lisäksi löydetty maariankämmekkää päälinnasta. Ukonputki kohteella on ilmeisesti arkeofyytti. Nummen selvityksissä sitä on vain Junkarsborgin ja Liinmaan linnoilta; ukonputki ilmeisesti on juomien panossa hyödynnetty kasvi (suullinen tieto 10.8.2006). Alueen arvokkaita ja harvinaisia lajeja ovat mm. lehtoneidonvaippa sekä viitasammal, joka kasvaa veden äärellä vanhojen pensaiden veden päällä sekä vedessä roikkuvissa oksissa. |
| Eläimisto |
| Ei erityistietoja eläimistä. |
| Kulumisherkkyys |
| Hieman eroosiovaurioita linnan valleissa kävelypolkujen kohdalla. Paikoin rantaeroosiota kosken partaalla. Eroosion etenemistä on seurataan vuosittaisilla tarkastuksilla ja estetään muuttamalla polkujen kulkua tarpeen mukaan. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | Museoviraston pystyttämä |
| Kyltti: | ei |
| Viitoitettu: | kyllä |
| Maankäyttö |
| Kohde on muinaismuisto- ja virkistysalue. Ei maataloudellista käyttöä, ei metsätaloudellista arvoa. |
| Varustus |
| Kulkusilta mantereelta päälinnalle sekä lännestä että idästä (yhteensä 3). Pieniä kulkusiltoja itäosessa kanavien yli. Turva-aita päälinnan kaivon ympärillä. Kapeat kävelypolut halki alueen. Muutamia kulkua helpottavia ja ohjaavia kaiteita. Muutama pieni muinaisjäännöskyltti ja informaatiotaulut.
Vesi saatavilla vesiuomasta, sähkö tuotettava ensisijassa aggregaatilla. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Soveltuu eksursiokohteeksi ja opastettujen retkien kohteeksi, luonteeltaan pienimuotoiseen matkailuun sopiva nähtävyyspaikka. Paikallisille ihmisille myös virkistyspaikka, mm. suosittu kalastuspaikka. Vesireittejä pitkin kulkevien matkailijoiden, esimerkiksi melojien, erinomainen pysähdyspaikka. |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Osa-aluerajauskartta 2006 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Junkarsborg, puolustusvarustukset