 |
| Raasepori | |
| Brobacka - Lilla Näset | 220400006 |
| Hoitoalue: | Uusimaa |
| Hoitotaho: | muu |
| Ajoitus: | rautakautinen ja/tai keskiaikainen |
| Tyyppi: | muinaisjäännösryhmät |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6661232 I: 312933 |
| Pinta-ala: | 16.75 ha |
| Peruskartta: | Snappertuna 201407 |
| Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 5.8.2011 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Brobacka - Lilla Näset muodostaa laajan muinaisjäännösalueen Karjaan keskustan tuntumassa sijaitsevan Läppträsketin lounaisrannalla. Kohteeseen kuuluvat Lilla Näsetin rautakautinen kalmisto ja uhrikallio, Stora Näsetin rautakautinen polttokenttäkalmisto, Själdbergetin rautakautinen kalmisto ja laaja Brobackan muinaismuistoalue. Alueella on myös arvokkaita kasvillisuusalueita kuten perinnebiotooppeja, pähkinälehtoja ja ketoja. Läppträsket on yksi Uudenmaan arvokkaimpia lintujärviä. Ihmisen pitkäaikainen toiminta on antanut leimansa alueelle.
BROBACKAn muinaisjäännösalue koostuu kahdesta kallioisesta mäestä ja niiden väliin jäävästä kedosta. Kallioisten mäkien tienoolla on merkkejä ihmistoiminnasta esihistoriallisesta ajasta 1940-luvulle saakka. Brobackan eteläisellä mäellä on kaksi nelisivuista latomusta, jotka on ajoitettu kansainvaellusaikaan (400-600 jKr). Suuremmasta nelisivuisesta latomuksesta on löydetty ns. Karjaan solki, joka on ajoitettu 700-800-luvulle lähes parisataa vuotta latomusta nuoremmaksi. Hautalöydön on ajateltu olleen uhrilahja ja kuvastavan sitä, kuinka tieto vanhoista hautapaikoista on säilynyt rautakaudella sukupolvien ajan. Latomuksista itään sijaitsevan historiallisen ajan terassipellon kaivauksissa on ilmennyt merkkejä myös vanhemmasta, Kristuksen syntymän tienoolle ajoittuvasta ihmistoiminnasta. Se voi liittyä viljelyyn ja/tai asutukseen alueella. Brobackan mäillä on useita matalia kiviröykkiöitä, joista ainakin osa on arvioitu rautakautisiksi ja osa liittyy historiallisen ajan asutukseen ja pellon raivaukseen. Pohjoisen mäen etelärinteellä on lisäksi löydetty koekuopista löytöjä, jotka viittaavat esihistorialliseen ja/tai historialliseen ihmistoimintaan, todennäköisimmin asutukseen. Historiallisen ajan asutuksesta kertovat myös koekaivaustiedot ja vanhat kartat. Eteläisen ja pohjoisen mäen väliin jäävällä kedolla on säilynyt vanhojen peltojen palstoja ja ojia. Alueella on tutkittu myös yksikivi röykkiö, joka ilmeni kaivauksissa historiallisen ajan tulisijaksi. Niityn reunalla on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut torppa, mahdollisesti 1700-luvun Kägerbacka. Lisäksi kedolla on mahdollisesti sijainnut 1500-1600-luvulla Kärrbackan kylä. Viimeisen alueella sijainneen torpan pihapiiri rakennuksenpohjineen ja ryytimaineen on yhä nähtävissä Brobackan eteläisen mäen itärinteellä. Vuosisatoja jatkunut asutus on jättänyt Brobackaan arvokkaan kulttuurivaikutteisen kasvillisuuden. Pohjoisessa on arvokas kallioketo ja suurta osaa mäestä peittää pähkinälehto. Vanhojen peltojen paikalla on nyt ketoa ja niittyä. Mäkien välinen keto on yksi Uudenmaan arvokkaista perinnebiotoopeista. SJÄLDBERGETIN alue muodostaa metsäisen ja kallioisen alueen peltojen keskelle. Siltä tunnetaan muutamia mahdollisia hautalatomuksia ja muutamia epämääräisiä, ehkä varhaiseen viljelykseen littyviä röykkiöitä. Latomuksia ja röykkiöitä ei ole tarkemmin tutkittu. STORA NÄSET muodostaa rantavyöhykkeen tuntumaan loivan maakumpareen nimeltä Stornäset, joka on osin kynnetty pelloksi. Kumpareella sijaitsee rautakautinen polttokenttäkalmisto, johon tehtiin koekaivaus vuonna 1999, ja historiallisen ajan kylmämuurattu rakenne, joka on mahdollisesti asumuksen tai rakennuksen pohja tai pengerrys. Muinaisjäännös saattaa jatkua myös kumpareen kynnetylle osalle. Vuodesta 2000 eteenpäin Stornäsetin alue on rauhoitettu arvokkaana luontokohteena mm. hienon pähkinälehtonsa vuoksi. LILLA NÄSET on loivalle Lillnäsetin maakumpareelle sijoittuva rautakautinen muinaisjäännösalue. Alueella on kuppikallio ja sen vieressä polttokenttäkalmisto. Lisäksi alueelta on löydetty rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavaa löytömateriaalia. Kesän 1996 kaivaustulosten mukaan kohde ajoittuu vanhemmalle rautakaudelle, noin 400-luvulle. Kulkuohje: Kohde sijaitsee noin 2,8 km Karjaan rautatieasemalta etelälounaaseen, Karjaan ohikulkutien eteläpuolella Läppträsketin rannalla Hanko-Helsinki -tien (n:o 53) varrella Karjaan kaupungin lounaispuolella Karjaan keskustaan vievän tien ja Hangon tien risteyksessä olevan liikealueen (mm. Shell-ja ABC -huoltamot) lounaispuolella. ABC-huoltamolla sisäänkäynnin luona on erillinen yleiskartta, jossa merkitty alueen polustot ja lintutornit. Polku kohteeseen vie Shell-huoltamon länsipuolella olevan pellon reunaa kohti etelää Läpprträsketin järveä. Järven rannassa olevalla polulla polkuviitat opastamassa kulkua. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.9.2018 |
| Osa-alueet |
| 1 Brobacka - eteläinen mäki | 4.00 ha |
| 2 Brobacka - torpan paikka | 0.00 ha |
| 3 Brobacka - pähkinälehto | 0.00 ha |
| 4 Brobacka - keto ja niitty | 1.45 ha |
| 5 Brobacka - pohjoinen mäki | 0.70 ha |
| 6 Själdberget | 6.50 ha |
| 7 Läppträsket - ranta | 3.00 ha |
| 8 Stora Näset | 0.65 ha |
| 9 Lilla Näset | 0.45 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Päivi Maaranen |
| Päiväys: | 29.11.2006 |
| Hoitotaho: | muu |
| Hoitolupa: | myönnetty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitolupanro: | 134/305/2009;22/305/2010;24/305/2010;113/305/2010 |
| Hoitotavoitteet |
| Brobacka-Lilla Näset alue on suuri kokonaisuus, jonka hoidon tarkemmat tavoitteet ja menetelmät on esitetty osa-alueiden yhteydessä. Kohteen hoito on aloitettu vuonna 1990 ja perusraivaus on toteutettu vuosina 1990-1993. Kohde on siirtynyt sen jälkeen ylläpitävään hoitoon. Täydennysraivausta on toteutettu kohteella vuosittain pienissä erissä muiden hoitotöiden yhteydessä. Hoitoaluetta ei enää laajenneta ja hoidon ulkopuolelle on vuodesta 1999 jäänyt suurin osa Själdbergetin kallioaluetta.
Muinaisjäännöskohteiden ja niitä ympäröivien laajempien maisemallisten kokonaisuuksien hoidon perustelu on alunperin ollut muinaisjäännöksen rakenteiden säilymisen parantaminen kasvillisuuden käsittelyn avulla. Osan kohteista tultua suosituiksi käyntikohteiksi, niiden hoidon perusteluksi on noussut myös kävijäeroosion seuranta ja torjunta. Suunnittelullisesti aluekokonaisuus on sisältänyt Brobackan, Själdbergetin, Stora Näsetin ja Lilla Näsetin alueet. Kohteisiin liittyvät luonnonsuojelulliset arvot ja Natura-hanke huomioidaan hoidon suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä jatkuvasti. Lisäksi kohdekokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään osana alueen luonto-kulttuuripolkua. Hoidon yleistavoitteet pienalueittain ovat seuraavat: - Brobacka: perinnemaiseman ja kulttuurivaikutteisen maisekaympäristön säilyttäminen - Själdberget: avoimemman metsämaiseman ylläpito Brobackan läheisyydessä - Stora Näset: lehtomaisuuden säilyttäminen ja muinaisjäännöksen vaurioitumisen estäminen - Lilla Näset: lehtomaisuuden säilyttäminen. Hoidon erityistavoitteet muinaisjäännöskohteittain ovat seuraavat: - Brobacka: kävieroosion seuranta ja ennaltaehkäisy tarvittaessa - Själberget: metsäautotiellä olevan latomuksen kunnon seuranta ja maastomerkinnän vahvistaminen tarvittaessa - Stora Näset: kävijäeroosion torjunta ja kalmistokiveyksenrakenteiden korjaus tarvittaessa - Lilla Näset: muinaisjäännösalueen avoimen osan umpeenkasvun estäminen Kaikissa muinaisjäännöskohteissa on yleisenä tavoitteena pitää avoimet alueet edelleen avoimina ja estää puuvartisen kasvillisuuden juurtuminen muinaisjäännöksen rakenteisiin. Puuston hoidossa suositaan jalopuita ja pähkinää, mutta paikoin ylläpidetään myös tiheitä, kuusikkoisia alueita pähkinähakin pesimisympäristöinä. |
| Hoito-ohje |
| Muinaisjäännöskohteita maisemaympäristöineen hoidetaan pienaluekokonaisuuksina, missä huomioidaan kohteiden hoitotarpeiden lisäksi kulttuuripolun monimuotoisuuden ja vaihtelevuuden tarve. Tarkemmat hoito-ohjeet on esitetty osa-alueiden yhteydessä.
Hoito koostuu maisemanhoidosta, rakenteiden kunnostamisesta sekä alueen varustuksen ylläpidosta. Maisemanhoidossa korostuvat menetelminä maastonsiivous, niitto, vesakon raivaus ja yksittäisten kuusten poistaminen. Rakenteiden kunnostuksessa keskitytään kävijäeroosion seurantaan ja ehkäisyyn mm. hake ja niittojätekattein. Tarvittaessa korjataan rakenteita varovasti hake- ja niittojätetäytöin. Yleiset hoito-ohjeet kohteittain: Brobacka: ylläpidetään eri osa-alueilla jo saavutettua tilaa niitoin ja raivauksin. Rehevimmät alueet niitetään 1-2 kertaa kesässä, kuivin keto vain kerran. Ensimmäinen niitto ajoitetaan kukkivien kasvien siementämisen jälkeiseen aikaan. Niittojäte kompostoidaan kehikkoon. Koiranputkea kasvavat alueet niitetään 1-3 kertaa kesässä ennen kukintaa ja niittojäte kuljetetaan välittömästi pois. Själdberget: hakkuista ja uudistamisesta huolehtii Karjaan kaupunki. Muinaisjäännösten lähiympäristöön liittyen tehdään varovaista pensaskerroksen raivausta. Lisäksi siistitään mahdollisuuksien mukaan hakkuiden jälkiä. Stora ja Lilla Näset: kohteet siivotaan ja pensaskerrosta avataan varovasti pähkinän viihtymisen ja kasvun lisäämiseksi. Heinäiset alueet niitetään kerran vuodessa kukkivien kasvien siementämisen jälkeen ja niittojäte haravoidaan pois. Lahojen puiden konkeloita ja vaarallisia katkeamia siistitään turvallisuussyistä. Stora Näsetin pohjoisreuna jätetään luonnontilaan luonnonsuojelullisista syistä. Kalmistokiveystä suojataan kattein ja tarvittaessa korjataan varovasti asettamalla kiviä paikalleen. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | Suomenlahden rannikkoseutu |
| Maisema-alue: | Snappertunanjoki - Fagervik |
| Perinnebiotooppi (inventoitu): | Brobackan keto, arvoluokka M |
| Natura-alue: | Läppträsket FI0100011 |
| Luonnonsuojelualue: | Stornäset; Brobackan pähkinälehto |
| Selvitykset |
| Sirkka-Liisa Seppälä, inventointikertomus 1996.
Kasvikartoitus: Brobackan alue: Aimo Nummi 1995. Kasvikartoitus: Brobacka - Lilla Näset -alue: Asko Holm 1997. |
| Kirjallisuus |
| Hamari, Pirjo ja Ranta, Helena (toim.) 2001: Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Sivut 36-37.
Tiitinen, Teija (toim.) 1999: Hiidenkiuas ja tulikukka. Opas arkeologisen kulttuuriperinnön hoitoon. Sivut 76-77. Meinander, C. F. 1973: Brobackan pyöreä solki. Honos Ella Kivikoski. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 75. Helsinki. Sivut 146-151. |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Kohde sijaitsee 1. Salpausselän etumaastossa ja muodostuu glasifluviaalisen ja glasigeenisen aineksen peittämistä polygeneettisista muodostumista, joita ympäröi loivasti kumpuileva mariininen maasto.
Kallioperä alueella on graniitia ja maaperä vaihtelee seuraavasti: - Brobacka: glasifluviaalinen (siltti mm.), paikoin glasigeeninen (moreeni) maalajite. Multavaa ruskomaannosta mm. eteläisellä mäellä. - Själdberget: glasigeeninen (moreenit) maalajite, reuna-alueilla glasifluviaalinen (siltti) maalajite paikoin - Stora ja Lilla Näset: glasifluviaalinen (siltti ) ja mariininen (savi) maalajite. |
| Kasvisto |
| Brobacka: eteläisen mäen laella ja etelä- ja pohjoisrinteellä on pähkinälehto, jossa valtapuuna kuusi. Kallioalueilla koivu ja mänty valtapuina. Runsas pensaskerros (pähkinä). Lisäksi niitty- ja ketoalueet koristekasveineen ja kulttuurikasveineen (hyötykasvit, koristekasvit, kulttuurikasvit kuten pölkkyruoho). Ketoalue niittyliepeineen arvokas perinnemaisemakohde.
Själdberget: tuore kangas (MT), jossa valtapuuna kuusi. Harva pensaskerros. Kalliokasvillisuuden alueita. Stora Näset: pähkinälehto, valtapuuna lehtisekametsä. Voimakas, aavistuksen ylitiheä pensaskerros. Lisäksi avoin heinikkoalue, hieman niittymäinen. Lilla Näset: pähkinälehto, valtapuuna lehtisekametsä. Voimakas, aavistuksen ylitiheä pensaskerros. Reuna-alueilla paju- ym. tiheiköt kosteilla alueilla. Lisäksi heinikko ja ruohikkoalueet, rehevähkön niityn tyyppisiä kohtia. |
| Eläimisto |
| Alueella nähty supikoira ja ilves (viime mainitusta suullinen tieto: Sture Lundström 22.4.1997).
Pähkinähakki: havaittu kesäisin; pesimishavainto ilmeisesti vuodelta 1998. |
| Kulumisherkkyys |
| Laidunnuksessa huomioitava Brobackan keto, ei kestä voimakasta laidunnusta. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | Museoviraston pystyttämä |
| Kyltti: | ei |
| Viitoitettu: | kyllä |
| Maankäyttö |
| Kohteet sijaitsevat metsätalousalueella sekä maatalousalueen reunavyöhykkeillä Natura-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Ei välitöntä maankäyttöpainetta paitsi metsätaloudellisia toimia. |
| Varustus |
| Informaatiopiste karttoineen kohteesta ABC-huoltoasemalla Helsinki - Hanko -tien varressa.
Alueella hyvä polkuverkosto, missä pitkospuita ja siltarakenteita. Kaksi lintutornia polun varrella. Brobackan polun vierusta aidattu ja tehty niitty-ketoalueelle perinteistä pisteaitaa. Niityllä kompostointikehikko. Polun alkupäässä viitoitus, informaatiotaulu ja informaatiolaatikko. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Monipuolinen hyödynnys matkailullisesti, opetuksellisesti ja virkistyksellisesti. Alueella esihistoriallisia ja historiallisia muinaisjäännöksiä, vaihtelevia luonnonympäristöjä sekä lintutorni. Lähistöllä lisäksi muita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä.
Lilla Näsetin ja Själdbergetin edustalla lintutornit. Ongelmana rantavyöhykkeen kosteus ja polun kapeus. Luonto-muinaisjäännöspolku ei sovellu kaikilta osin liikuntaesteisille, erityisesti Lilllanäset-Storanäset-alue hankala. Keväisin ja syksyisin osa poluista hyvin märkiä. Alue muodostaa Läppträsketin luontopolun kulttuurikohteiston: Muinaisjäännökset polun varrella: Brobacka, Själdberget, Stora Näset, Lilla Näset. |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Hoitoalueen rajaus 2008 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Brobacka 22 220010102, kivirakenteet