Kohde sijaitsee Bäckby itäpuolella Matträskbackenilla, alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Aiempien tietojen (Finnäs 1994 ja 2000) mäenrinteessä, noin 100 x 300 metrin matkalla, on 17 matalaa kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 5-6 metriä. Röykkiöistä 11 sijaitsee metsätien pohjoispuolella ja 6 eteläpuolella. Röykkiöistä noin 170 m pohjoiseen sijaitsee neljä kuopannetta, mahdollisia asumuspainanteita?
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Tien pohjoispuolelta löytyi vain yksi röykkiö, joka sijaitsee parikymmentä metriä tiestä pohjoiseen. Röykkiön on halkaisijaltaan noin 6 metriä ja noin 0,7 metriä korkea, se erottuu selvästi maastossa. Tien eteläpuolella kasvaa varttunut männikkö. Tien eteläpuolta ei sen sijaan tarkastettu, koska se kasvoi erittäin tiheää nuorta mäntytaimikkoa ja tien pohjoispuolen havainnot eivät rohkaisseet taimikkoalueen läpikäymiseen, koska se vie aikaa ja havaintoja on vaikea tehdä. Matträskbackenin pohjoisosasta, noin 200 metriä röykkiöstä pohjoiseen, löytyi kuitenkin kolme painannetta. On vaikea sanoa onko kyseessä asumuspainanteet, kivikautisia ne eivät ainakaan ole, vai onko kyseessä jokin muu ilmiö. Suurin painanteista on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja siinä on matalat vallit. Koepistosta ei siihen ei tullut esiin likamaata tai löytöjä, mutta kuopassa oli 2-3 cm paksu huuhtoutumiskerros, joten painanne ei ole ainakaan aivan viime vuosikymmenien kaivelun tuote, mutta voi liittyä historialliseen maankäytötön.Painanteiden luonteen ja iän selvittäminen vaatii koekaivauksen.
Inv. 2022: Tien pohjoispuolella kasvoi harvaa mäntymetsää, röykkiö oli ennallaan. Tien eteläpuolinen alue on voimakkaasti metsäaurattu, maaperä on siellä erittäin kivikkoista, maaperässä esiintyy paljon isoja kiviä. Puusto on tiheää mäntykasvatusmetsää. Maanpinta oli metsän muokkauksen jäljiltä epätasaista ja näkyvyyttä haittasi harvennusjäte. Voitiin kuitenkin todeta, että tien eteläpuolella ei ole röykkiöitä, myöskään metsätien pohjoispuolelta ei löytynyt uusia röykkiöitä. Pohjoispuolella olevia kuoppia/painanteita ei inventoitu, koska ne sijaitsevat yli 200 metrin etäisyydellä johtoreitistä. Vuoden 1763 pitäjänkartalle on merkitty kulkureitti jotakuinkin samalle kohdalle, missä nykyinen metsätie kulkee kankaan eteläosassa, Bjåskinnsbackenin ja Matträskbackenin välillä oli pitkospuureitti. Kankaan eteläpuolella sijaitsi pieni vesistö, Matträsk, joka on nykyisin peltoa. |