Ypäjä
kiinteä muinaisjäännös
Manninen (Mannis)	981010013
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Keskikoordinaatit
Z/m.mpy alin: 85.00 Z/m.mpy ylin: 86.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6746809 I: 296161 YKJ P: 6749641 I: 3296249 ETRS89/WGS84 Lat: 60.80427611° Lon: 23.25281920° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 48.2566' Lon: 23° 15.1692' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 48' 15.3940" Lon: 23° 15' 10.1491"

Kuvaus

Mannisten kylän vanha tonttimaa on sijainnut Loimijoen etelärannalla, peltojen ympäröimällä kumpareella Perttulan kylää vastapäätä. On mahdollista, että Manninen ja Loimijoen pohjoisrannalla sijainnut Perttulan kylä ovat alkujaan kuuluneet samaan kylään, joka on viimeistään 1400-luvun alussa jakaantunut kahdeksi osakyläksi, jotka on nimetty tuolloisten isäntien tai keskeisimpien talojen mukaan. (Alanen 2004:25.) Mannisten kylän asukkaista on ensimmäinen maininta vasta Hämeen ensimmäisessä maakirjassa v. 1539, jolloin kylässä oli jo seitsemän taloa. Vuodelta 1489 on säilynyt rajatuomio, jossa määritellään Perttulan kylän takamaiden länsiraja ja luetellaan Loimijoen Mannisten kylän vastaiset rajamerkit (Alanen 2004:24). 1560-luvulla on kylässä veroluetteloiden perusteella ollut kahdeksan verotilaa ja kahdeksan veronmaksusta vapautettua tilaa (Huuhtanen 1978:17). Kyseessä on ollut siis huomattavan iso kylä. Mannisten kylä siirtyi isojaon myötä lännemmäksi kohti Kuusjokea, ja vanha kylätontti autioitui 1800-luvun alussa. Kylänpaikalla on näkyvissä lukuisia kivirakenteita: uuninraunioita ja kivijalkoja sekä erilaisia kuopanteita. Keskelle kylätonttia on rakennettu v. 2001 kolme lomamökkiä ja tekolampi. Rakennustöissä oli rakennuttajan mukaan törmätty vanhoihin hirsiin (Pesonen 2001). Kylätontin kaakkoispuolella, metsäisessä rinteessä on niin ikään rakennusten jäännöksiä sekä puutarhakasvillisuutta. Kyseiselle alueelle, kylän kaakkoispuolelle on Kuninkaan kartastoon merkitty torppa. Mannisen kylätontista n. 400 m lounaaseen, Haverin talon kupeessa olevassa kalliossa on perimätiedon mukaan Kuutiokuoppa –niminen syvennys, koska paikalta on joskus louhittu kiveä (NA Ypäjä, Hanna Romppanen 1980.) Kylätontin edustalla on myös kivikautinen asuinpaikka. Vuonna 2014 talletettiin kokoelmiin rautakautinen koristehela KM 40170 kylänpaikan eteläpuolisesta pellosta.

Luonti: 17.5.2001 Viimeisin muutos: 31.3.2020

Alakohteet

KM 40170

Tyyppi: löytöpaikat

Ajoitus: rautakautinen

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6746630 I: 296139

Kuvaus: Jerry Lintula on löytänyt nelikulmaisen koristehelan KM 40170 metallinetsinnässä vuonna 2014 Mannisen kylänpaikan eteläpuolisesta pellosta (Haverinpelto) noin 40 metriä rajauksesta etelään. Löytösyvyys oli 10-20 cm, maaperä oli savea. Pellossa näkyi myös tiilenpaloja, posliinia ja lasia. Kylän alueelta on löytynyt esineitä 1600-1800 –luvuilta, osa esineistä on Ypäjän kotiseutumuseolla. Löytäjän ilmoittama löytökoordinaatti. Tarkastamaton löytöpaikka.

Luonti: 28.10.2014 Viimeisin muutos: 31.3.2020

Torppa 1

Tyyppi: asuinpaikat, torpat

Ajoitus: historiallinen

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6746687 I: 296383

Kuvaus: ks. inventointikertomuksen sivut 17 - 18 ja 27. Sivulla 27 Torpalle 1 on annettu väärät koordinaatit.

Luonti: 25.7.2013

Tutkimukset

Petro Pesonen inventointi 2001

Huomautuksia: Tarkastin kohteen 15.5.2001. Mannisen kylätontti sijaitsee Loimijoen etelärannalla, peltojen ympäröimällä kalliosaarekkeella. Lounaassa kylätontti rajoittuu metsäalueeseen. Kylämäki on reunoiltaan kallioinen ja harvakseltaan katajia kasvava, n. 100 x 50 m kokoinen alue. Mäen eteläpuolella, ikään kuin kallioreunusten sisällä on harvaa koivikkoa kasvava aluskasvillisuudeltaan rehevä alue. Kylätontilla on kiviraunioita sekä kivijalkoja, joista muutaman koordinaatit mittasin GPS-paikantimella: röykkiö 6744 090 / 2459 499, kivijalka 6744 044 / 2459 519, röykkiö 6744 125 / 2459 454. Kiviraunioiden halkaisija on n. 5 m. Luultavasti koivikon alueella on enemmänkin rakennusjäännöksiä, jotka ovat sitkeän heinikon peitossa. Kylätontin koillis- ja kaakkoislaidalle on rakennettu hiljattain kolme lomamökkiä, joita rakennettaessa oli rakentajan / maanomistajan mukaan törmätty vanhoihin hirsiin, näin myös uutta kaivoa tehtäessä vanhan paikalle. Maanomistaja ei ole aikeissa muuttaa kylätonttia ko. mökkirakentamisen loppuunsaattamisen jälkeen koivikon harventamista lukuunottamatta. Kylätontin kaakkoispuolen metsässä on myös useita rakennusjäännöksiä, joista yhden koordinaatit mittasin metsässä kulkevan vanhan tien reunalla. Paikalla on rakennuksen kivijalka (GPS: 6743 87 / 2459 87) ja kiviröykkiö, ilmeinen kiuas (GPS: 6743 88 / 2459 85). Rakenteiden tuntumassa on villiintynyttä puutarhakasvustoa. Kalliolla on puheiden mukaan myös ns. "kuutiokuoppia" eli kvartsi- tai kalkkilouhoskuiluja, josta ainetta on viety Nuutajärven lasitehtaille Urjalaan. Mannisen kylätontti on tyhjennetty 1800-luvun alussa (Ypäjän historia, Taina Huuhtanen 1978) ja kylä esiintyy 1700-1800 -luvun pitäjänkartassa juuri tällä kohdalla. 1560-luvun veroluettelossa Mannisen kylässä on kahdeksan verotilaa ja kahdeksan muuta taloa. Ilmeisesti kylä on ollut näillä sijoillaan ainakin 1500-luvun alusta lähtien aina 1800-luvun alkuun saakka. Mahdollisesti kylän historia ulottuu kauemmaksikin ajassa taaksepäin. Kylätontti on ympäröivine viljelyksineen ja Loimijoen maisemineen hyvin kaunis ja edustava esimerkki tyhjentyneestä kylätontista.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.11.2006

Johanna Enqvist tarkastus 2006

Luonti: 9.11.2006

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kunta, Inventointi 2006 Johanna Enqvist   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM40170:1 Niitti Manninen (Mannis)

kopioi linkki tälle sivulle: