Suomussalmi
kiinteä muinaisjäännös
Kaartojärven särkkä	777010297
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     pyyntikuopat
Ajoitus:	ajoittamaton, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Z/m.mpy alin: 217.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7186639 I: 633449 YKJ P: 7189647 I: 3633674 ETRS89/WGS84 Lat: 64.77770399° Lon: 29.80732105° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 46.6622' Lon: 29° 48.4393' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 46' 39.7344" Lon: 29° 48' 26.3558"

Kuvaus

Kaartojärven särkkä sijaitsee Suomussalmen kaakkoiskulmassa, osin rajavyöhykkeen puolella. Särkkä katkaisee Kaartojärven kahteen osaan, hiekkaharjanne jatkuu järven molemmissa päissä itään ja länteen järvestä. Kaartojärven särkkä jatkuu lähes yhtenäisenä aina Aittojärvelle saakka ollen siten samaa harjua kuin Keräsensalmen pyyntikuoppakohteen (290) harjukin. Pyyntikuoppia kohteessa on yhteensä 12. Kuopat muodostavat kolme selkeää ryhmää. Itäisimmässä ryhmässä olevat kuopat sijaitsevat noin 600 metriä länteen Keräsensalmen läntisimmistä pyyntikuopista. Läntisin pyyntikuopparyhmä sijaitsee kahden puolin rajavyöhykkeelle vievää tietä. Tien teko on mahdollisesti tuhonnut osan kuoppia. Nämä kuopat ovat pienehköjä, halkaisijaltaan korkeintaan pari metrisiä. Syvin kuopista on noin 80 cm syvä. Seuraava kuopparyhmä sijaitsee Kaartojärven itäpäässä rajavartioston mökin molemmin puolin. Tässä ryhmässä on kuusi kuoppaa, joista osa on rajavyöhykkeen puolella. Kuopat ovat saman kokoisia kuin itäisemmän ryhmänkin kuopat. Läntisimmässä kuopparyhmässä on kolme kuoppaa ja ne sijaitsevat harjulla Kaartojärven länsipuolella. Kaksi kuopista on samankokoisia kuin muutkin Kaartojärven särkän kuopat, mutta yksi niistä on huomattavan kookas. Suurin pyyntikuoppa on mitoiltaan 5x5 metriä ja syvyyttä kuopalla on lähes 2.5 metriä. Turpeen alla kuopassa on normaali podsolimaannos, joten kuoppaa on pidettävä huomattavan vanhana.

Luonti: 11.7.1998 Viimeisin muutos: 29.8.2007

Tutkimukset

Oili Räihälä inventointi 1998

Huomautuksia: Kaartojärven särkkä sijaitsee Suomussalmen kaakkoiskulmassa, osin rajavyöhykkeen puolella. Särkkä katkaisee Kaartojärven kahteen osaan, hiekkaharjanne jatkuu järven molemmissa päissä itään ja länteen järvestä. Kaartojärven särkkä jatkuu lähes yhtenäisenä aina Aittojärvelle saakka ollen siten samaa harjua kuin Keräsensalmen pyyntikuoppakohteen (290) harjukin. Pyyntikuoppia kohteesta rekisteröitiin yhteensä 12, ja kuopat muodostavat kolme selkeää pesäkettä. Itäisimmän pesäkkeen kolme kuoppaa sijaitsevat noin 600 metriä länteen Keräsensalmen läntisimmistä kuopista, joten on hieman makukysymys, halutaanko nämä kaksi kohdetta (Keräsensalmi ja Kaartojärven särkkä) käsittää kahdeksi erilliseksi pyyntikuoppakohteeksi. Läntisin pyyntikuoppapesäkkeistä sijaitsee kahden puolin rajavyöhykkeelle vievää tietä. Tien teko on mahdollisesti tuhonnut osan kuoppia. Nämä kuopat ovat pienehköjä, halkaisijaltaan korkeintaan pari metrisiä. Syvin kuopista on noin 80 cm syvä. Seuraava kuopparyhmä sijaitsee Kaartojärven itäpäässä rajavartioston mökin molemmin puolin. Tässä ryhmässä on kuusi kuoppaa, joista osa on rajavyöhykkeen puolella. Kuopat ovat saman kokoisia kuin itäisemmän ryhmänkin kuopat. Läntisimmässä kuopparyhmässä on kolme kuoppaa ja ne sijaitsevat harjulla Kaartojärven länsipuolella. Kaksi kuopista on saman kokoisia kuin muutkin Kaartojärven särkän kuopat, mutta yksi niistä on huomattavan kookas. Suurin pyyntikuoppa on mitoiltaan 5x5 metriä ja syvyyttä kuopalla on lähes 2.5 metriä. Ensin kuoppaa arveltiin tervahaudan paikaksi, mutta mitään merkkejä haudan rakenteista ei ollut näkyvillä. Tämän jälkeen kuopan reunoilta tarkastettiin maannos pelkan avulla. Turpeen alla kuopassa on normaali podsoli, joten kuoppaa on pidettävä huomattavan vanhana. Kohteesta oli tullut ilmoitus Museovirastoon. Ilmoituksen mukaan pyyntikuopat sijaitsevat Hangaspuron eteläpuolella, länteen Kaartojärvestä, kohdassa, missä särkkä katkeaa. Täällä ei kuitenkaan havaittu jälkeäkään pyyntikuopista.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.7.1998

Riikka Mustonen inventointi 2013

Luonti: 18.3.2015

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Etelä-Suomussalmi, Inventointi 2013 Hanna Kelola-Mäkeläinen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Etelä-Suomussalmi kulttuuriperintöinventointi 2013; Inventointi; 2013

kopioi linkki tälle sivulle: