Vanhan tiedon mukaan Pirttilammen rannalla on ollut asuinkenttä. Arkeologi on käynyt paikalla vuosina 1960 ja 1987. Vuoden 1987 raportin luettelo- ja karttaosuudesssa paikkaa pidetään kuitenkin asuinpaikkana.
Paikkaan on liitetty vuoden 1987 inventoinnin raportin luettelo- ja karttaosuudessa rautainen kirveslöytö (KM4936:8), joka on tuotu Museoviraston kokoelmiin vuonna 1907. Muinaiskalupäiväkirjassa Suosiolan kentältä mainitaan löytyneen myös kiviesineen KM4936:7.
Rovaniemeltä Korkalon kylästä vuonna 1907 tuotu rautainen kirves KM4936:8 on muinaiskalupäiväkirjan mukaan löydetty "Suosiolan kentältä, jossa on entinen Gisselkors suvun maatunut kartanonsija". Löydön osalta kerrotaan, että se on heikosti terälle levenevä ja kannaton. Muinaiskalupäiväkirjassa mainitaan kivikautisen oikokirveslöydön KM4936: 7 kohdalla se, että kiviesine on löytynyt "Granlundin talosta 1,5 km suoraa W Veitikanojan N rinteeltä olevalta "Suosiolan kentältä", jotenkin siltä kohtaa, mistä rautatiesilta on käyvä ojan yli." Kuvauksessa lienee virhe etäisyyden osalta, sillä 1,5 km vie idässä Granlundin tilon maiden ulkopuolelle. Rautatiesilta vaikuttaisi menevän noin 1 km länsiluoteessa Veitikanojan yli. Näin löytöpaikka olisi noin 300 m Pirttilammesta itään (7376029,125/441546,997). Paikka on sittemmin muokattu junaradan ja sen ympäristön maansiirtotöissä.
Gisselkorsilla tarkoitettaneen Stefan Gisselkorsia (1713-1756), joka saapui kappalaisena toimineen Christer Boneliuksen apulaiseksi. Bonelius luopui kappalaisen virasta Gisselkorsin hyväksi vuonna 1739. Gisselkors alkoi raivata ja rakennuttaa vuonna 1741 Kirkonjyrhämän tuntumaan Veitikanharjulle Koivupalon tonttia, joka myöhemmin liittyi sen länsipuolelta peltoaukeaksi raivatun Granlundin tilaan. (Rovaniemen historia vuoteen 1990, s. 68.)
Vuoden 1850 pitäjänkartalla näkyy Granlundin tila ja siitä itäkoilliseen Uusi Granlund. Viimemainitusta itäkoilliseen sijaitsee Pirttijärvi, jonka päässä on yhteismaana hietapalsta. Kartan perusteella ei voi määritellä varmasti Gisselkorsin Koivupalon tontin tai löytöpaikaksi mainitun Suosiolan kentän sijaintia.
Suosiola löytyy paikannimenä 1800-luvun loppupuoliskon maanjakoasiakirjoista Kansallisarkistosta. Karttaselitteen mukaan tilaan A1 No 26 Granlund kuuluvat metsäalueet nro. 14-15, joiden nimi on Suosiolanhuhta. Nämä alueet sijaitsevat Pirttilammesta noin 500 metriä etelään 1800-luvun karttojen avulla määriteltynä (arviokoordinaatti 7375498 / 441796).
Kohteella on tehty tarkastus syksyllä 2026 arkeologin toimesta. Pirttilammen ympäristö sekä Veitikanojan ylittävän pienen rautatiesillan alueet ovat maankäytön myötä hyvin muokattuja, eikä viitteitä asuinpaikasta ole löydettävissä tai havaittavissa. Puustoinen maa-alue Pirttilammen luoteispäässä viettää voimakkaasti kohti lampea, eikä tälläkään alueella ollut havaittavissa mitään asuinpaikkaan tai muinaisjäännökseen viittaavaa. Maastotarkastuksen perusteella kohdetta on syytä pitää löytöpaikkana. |
takaisin
Koordinaatit
Rovaniemi inventointi 1987-1989 osa 2: kohdeluettelot ja karttaotteet; Inventointi; 1987-1989