Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Pornainen
muu kulttuuriperintökohde
Hevonselkä	611040071


Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty

Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys
Paikkatietoselite:	Keskikoordinaatit, gps
Z/m.mpy alin: 35.00 Z/m.mpy ylin: 40.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Hevonselän asutus on saanut alkunsa viimeistään 1400-luvun puolivälin tienoilla. Kirjallisissa lähteissä ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1540-luvulta ja vuoden 1543 maakirjan mukaan Hevonselässä on ollut tuolloin jo kahdeksan tilaa. 1600-luvulle mentäessä tilojen määrä nousi välillä kymmeneen. Vuoden 1710 maakirjassa mainitaan yhdeksän Hevonselän todennäköisesti jo 1500-luvulta periytyvää kantataloa: Ylösjoki, Klemola, Halla, Grannila, Anttila, Mattila, Jaakkola, Penttilä ja Greijula. Kuninkaan kartastossa (1776-1805) Hevonselän kylä on vielä tiivis ryhmäkylä. Tihein asutuskeskittymä on Mustijoen itäpuolella, mutta muutama talo on merkitty myös joen länsipuolelle.

Hevonselän vanha kylänpaikka on edelleen asuttu, mutta osa tiloista on siirtynyt muualle. Paikalle on rakennettu myös uusia rakennuksia. Alueen pohjoisosa on nykyisin peltona ja Anttilan tilan isäntä on kerännyt siitä talteen runsaasti historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä, kuten mm. 1700-luvun ruotsalaisia ja venäläisiä rahoja sekä liitupiipun katkelmia. Pintapoiminnassa pellolta löytyi lisää historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Alueelle tehtyjen koekuoppien perusteella kylätontti ei näyttäisi jatkuvan etelässä nykyisiä asuintontteja pidemmälle. Joen länsipuolella kylätonttia on saattanut säilyä hieman nykyisen asuintalon ympäristössä, mutta itse talon kohdalla on tuskin säilynyt vanhoja rakenteita.

Kohteella toteutettiin koekaivaus syksyllä 2013, jossa tutkittiin kunnan omistama osa muinaisjäännösalueesta, johon kohdistuu rakentamista. Peltokaistaleilta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita tai esinelöytöjä. Sen sijaan peltojen väliin jäävältä niittykaistaleelta paljastui koeojassa noin 7 metriä leveä hirsistä, kivistä ja maatuneesta puusta koostuva rakenne, joka jatkuu pidemmälle koillis-lounaissuuntaisesti. Rakenteen esiin kaivetut osat dokumentoitiin ja peitettiin, mutta sitä ei varsinaisesti tutkittu koekaivauksen yhteydessä. Rakenteen ajoitusta ei saatu selville ajoittavien esinelöytöjen puuttuessa.

Alueella toteutettiin tonttien myynnin yhteydessä koekaivauksia sekä 2020 ja 2021. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. Kartta-analyysissä todettiin, että vanha kylätontti tulisi merkitä etelämmäksi. Vuoden 2013 kaivauksissa havaittua rakennetta ei ole saatu ajoitettua ja havainto muutetaan kulttuuriperintökohteeksi.

Luonti: 1.11.1998 Viimeisin muutos: 19.1.2022

Tutkimukset

Petro Pesonen tarkastus 1998

Löydöt: liuskekappaleita, liitupiippuja yms.

Huomautuksia: Kunnallisneuvos Harry Liljemark (Anttila, Pornainen) näytti minulle, tutkija Sirpa Leskiselle ja isälleni Erkki Pesoselle tilaltaan löytämiä kivi- ym. esineitä 30.7.1997 Pornaisen Myllyniityn kaivauksen yhteydessä. Sain ottaa esineistä valokuvia, mutta löytäjä halusi pitää esineet itsellään. Liljemark on löytänyt esineet pihapiiristään kuluneina vuosina. Löydöissä oli n. 40 liuskeista, mahdollista liippakiveä. Näiden joukossa on n. 5 taltanmuotoista, hioutunutta esinettä, joissa ei kuitenkaan ole selkeää terää. Kiilanmuotoisia esineitä on kymmenkunta ja niistä useassa on lovi kannassa. Muita löytöjä ovat mm. liitupiiput, joista yksi ns. partamiehen piipun koppa ja kaksi koppaa, joissa lukee MN ja STH. Liuskeista tekee mielenkiintoisen se seikka, että vastaavia on löytynyt runsaasti Poterin rautakautisen/keskiaikaisen mahdollisen pajan paikalta (Pornainen 10).

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.11.1998

Katja Vuoristo inventointi 2011

Löydöt: KM39013:1-14

Huomautuksia: Vuoristo, Katja 2012: Pornainen, Hevonselkä. Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011.

Luonti: 10.1.2012 Viimeisin muutos: 14.12.2017

Salla Pärssinen koekaivaus 2013

Huomautuksia: Pärssinen, Salla 2013. Pornainen Hevonselkä (Mustijoen länsipuoli). Historiallisen kylänpaikan arkeologinen koekaivaus 3.-5.9.2013.

Luonti: 14.12.2017

Esa Mikkola/Museovirasto Koekaivausryhmä koekaivaus 2020

Huomautuksia: Tutkittiin kiinteistöä 611-402-1-154. Saviselle kesantopellolle kaivettiin 19 koekuoppaa. Tontilta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.

Luonti: 24.9.2020 Viimeisin muutos: 19.9.2022

Museoviraston koekaivausryhmä/Pesonen koekaivaus 2021

Luonti: 28.1.2022

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Hevonselkä