Kemiönsaari
kiinteä muinaisjäännös
Taalintehtaan ruukki	40500006
Tyyppi:	teollisuuskohteet     rautaruukit
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6662425 I: 249650 YKJ P: 6665224 I: 3249719 ETRS89/WGS84 Lat: 60.02247559° Lon: 22.50629045° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 1.3485' Lon: 22° 30.3774' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 1' 20.9121" Lon: 22° 30' 22.6456"

Kuvaus

Taalintehtaan rautaruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu vuonna 1686. Alueella on jäljellä kivimuureja, pato, masuunin raunio sekä käytössä olevia vanhoja rakennuksia. Vanha ruukinpaikka on Pienestä Masuunilammesta mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun, mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on masuunin raunio. Etelään masuunista on rappeutunut slagitiilestä ja punatiilestä tehty valimorakennus. Itsenäiseksi yhtiöksi Taalintehdas muodostettiin 1856 ja sinne perustettiin ajanmukaiset putlausuunit ja valssilaitos. Sveitsiläisen Jakob Stünzin kautena Taalintehtaalle rakennettiin 1870-luvulla Suomen ensimmäinen martin-laitos teräksen valua varten. -Vuonna 1850 rakennetusta masuunista on säilynyt harmaakivinen alaosa ja tiilinen, kaariaukkoinen keskiosa. Lähellä sijaitsevat 1800-luvun jälkipuolella rakennetut tiiliset valimo- ja konepajarakennukset. Ensin mainittu on entistetty museokäyttöön 1986, jälkimmäisessä toimii paloasema ja pesula. Taalintehtaan teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää. Norrbackenilla on neljä 1700-luvulla rakennettua puista työväenasuntoa, joista yksi on entistetty museokäyttöön 1983. Taalintehtaalla on säilynyt edustava valikoima työväenasuntoja 1700-luvulta 1900-luvulle. Kaksikerroksinen rapattu työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain kolmikerroksista kuonatiilistä muurattua kasarmia ovat vuosilta 1873 ja 1880. Oman erikoisen rakennustyyppinsä muodostavat Taalintehtaan luhtikäytävätalot. -Rannassa sijaitsevat 12 kuonatiilistä hiiliuunirakennusta muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ne, samoin kuin vanha takkirautavalimo ja neljä työväenasuntoa ovat olleet vuodesta 1982 Taalintehtaan Museosäätiön hallinnassa. Vanhassa laivarannassa on myös edustava empiretyylinen tallin, viljamakasiinin ja varastorakennuksen muodostama kokonaisuus. -Taalintehtaan kirkko on rakennettu metodistikirkoksi 1922 (K.Andström). Rakennusaineena on käytetty kuona- ja sementtitiiliä. Erillinen, pukkirakenteinen kellotapuli on vuodelta 1959 (D.Englund). Taalintehtaan masuunin privilegio on myönnetty vuonna 1686. Vaatimattomasta alusta kehittyi Suomen suurin rauta- ja terästehdas. Kun tukholmalainen tukkukauppias Mikael Hising osti Taalintehtaan vuonna 1724 Taalintehdas tuli osaksi ruukkiketjua, johon kuuluivat Billnäsin, Fagervikin ja Skogbyn ruukit. Vuonna 1834 Taalintehtaan omistajaksi tuli Carl August Ramsay ja hänen jälkeensä Wolter Ramsay, joka 1860 sai luvan putlaus- ja valssilaitoksen perustamiseen. Uusi tehdas rakennettiin Skeppsholmenin saarelle, josta kehittyi vähitellen Taalintehtaan varsinainen teollisuuskeskus. Masuuni uusittiin 1890-luvulla. Taalintehtaan ruukin masuunia on restauroitu Museoviraston johdolla. Alurajaus tehty kuvauksen ja 1800-luvun kartan perusteella.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 11.2.2021

Tutkimukset

Hanna Kronlöf tarkastus 1984

Huomautuksia: Mukana Erkki Härö ja Erkki Mäkiö

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.7.1996

Irma Lounatvuori tarkastus 1973

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.7.1996

Erkki Mäkiö tarkastus 1984

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.7.1996

Margaretha Ehrström tarkastus 1975

Huomautuksia: Elias Härö ja Hanna Kronlöf matkasssa

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2005

Esa Laukkanen inventointi 2011

Huomautuksia: Kemiönsaaren Taalintehtaan arkeologinen inventointi vuonna 2011. Kohde 2. Raportti Varsinais-Suomen maakuntamuseon arkistossa. Koska kohde on museokäytössä ja yleisesti tunnettu, ei kohdetta tässä inventoinnissa käyty sen tarkemmin läpi.

Luonti: 27.12.2011 Viimeisin muutos: 27.12.2011

Tryggve Gestrin koekaivaus 2002

Luonti: 16.1.2019 Viimeisin muutos: 16.1.2019

Restaurointiyksikkö valvonta 2005

Luonti: 16.1.2019

Tryggve Gestrin koekaivaus 2003

Luonti: 16.1.2019

Teija Tiitinen - Kristiina Korkeakoski-Väisänen tarkastus 2019

Huomautuksia: VARK tarkastus 24.7.2019 , ei muutoksia aiempaan tilanteeseen nähden.

Luonti: 27.1.2020 Viimeisin muutos: 27.1.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Taalintehdas, Koekaivaus 2002 Tryggve Gestrin    Taalintehdas, Koekaivaus 2003 Tryggve Gestrin    Taalintehdas, Koekaivaus 2003 Tryggve Gestrin    Taalintehtaan osayleiskaava-alueen inventointi, Inventointi 2011 Esa Laukkanen    Taalintehtaan ruukki, Valvonta 2005   Hoidetut muinaisjäännökset  Taalintehtaan masuuni   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Dragsfjärd Taalintehdas. Hytin rakenteiden koekaivaus. Raportti kaudelta 2003.; Koekaivaus; 2003    Dragsfjärd Taalintehdas. Hytin rakenteiden koekaivaus. Väliraportti kaudelta 2002; Koekaivaus; 2002    Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi vuosina 2011 ja 2012.; Inventointi; 2011-2012   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö  Kertomus matkasta Dragsfjärdiin, Taalintehtaalle 19–20.5.1975 Tarkastus 1975    Matka Taalintehtaalle 7.5.1984 Tarkastus 1984    Muistio tarkastuskäynnistä Taalintehtaalla 10.10.1984 Tarkastus 1984    Selostus virkamatkasta Dragsfjärdiin 01.03.1973 Tarkastus 1973    Suomen metalliruukit S - Ö Inventointi 1980-1984    Taalintehdas rakennusluettelo Inventointi 1975

kopioi linkki tälle sivulle: