Saaressa on perimätiedon mukaan 1600-luvulla ruttoon kuolleiden hautoja. Petäjissä pitäisi olla heidän nimikirjaimiaan ja merkintöjä haudoista, mutta ne ovat jääneet "puun sisään". Hautasaari on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta.
Konneveden kirjan mukaan Hautasaari on ollut levähdyspaikkana matkalla kirkkoon, ja saaressa on ollut ns. kuolleen karsikko, eli puunrunkoihin on naulattu ruumissaattojen yhteydessä muistotauluja, useissa 1700-luvun vuosilukuja. Paikaksi arvellaan Hautasalmen rantaa. Erkki Fredrikson on 1970-luvulla etsinyt Hautasaaressa karsikkopuita, mutta perimätiedon mukaisessa karsikkopaikassa puut olivat nuoria eikä merkkejä havaittu. 05/2025 saapuneen metsänkäyttöilmoituksen mukaan saarella on nuorta ja varttunutta kasvatusmetsikköä, eli puita on saarelta kaadettu eri aikoina suurilta alueilta ja voi olla että karsikkopuut on jo kaadettu. Konnevedellä on em. kirja mukaan useita karsikkopaikkoja, joista Lanstun saaren karsikkopuut ovat olleet vielä 1970-luvulla paikoillaan.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.5.2025
Tutkimukset
Erkki Fredrikson ei määritelty 1979
Huomautuksia: Erkki Fredrikson kuvaa tutkimuksiaan Konneveden karsikkokohteilla Konneveden paikallishistoriateoksessa. Tutkittuja paikkoja Hautasaari, Särkänniemi, Rappaatlahti, Lanstun saaret.
Fredrikson, Erkki. 1979. Kuolleen karsikko Konnevedellä. Konneveden kirja, Savon Sanomain Kirjapaino Oy. 419-428. Kuopio
Luonti: 13.5.2025 Viimeisin muutos: 13.5.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.