Sijaintipaikka on Jussaröstä luoteeseen Rysskärin eteläpuolella olevan Lågörenin itäisimmän saaren eteläpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky. Hylyn runko on hajonnut siten, että jäljellä on kaksi isompaa kyljenkappaletta, jotka ovat ristikkäin osaksi toistensa päällä ja hylky muodostaa etelästä katsottuna L-kirjaimen muotoisen kokonaisuuden. Hylyn matalimmassa vedessä oleva pää osoittaa suoraan pohjoiseen. Arviolta pari sataa metriä hylystä länteen noin 8 metrin syvyyskäyrää seuraten löytyy kallion länsireunasta noin 7-9 metrin syvyydestä paljon tiiliä. Osa tiilistä vaikuttaa olevan tulitiiliä (hyvin vaaleita) ja osa tavallisia, mutta mukana on myös paljon noin tuuman paksuisen tiilen kappaleita (kattotiiliä?). Kaikki puutavara keskittyy päähylyn lähistölle ja länteen päin liikuttaessa on vain muutama isompi rakenneosa, kuten kaari , 10-20 metrin etäisyydellä päähylystä.
Rysskärin hylky paikannettiin vuonna 1975. Samana vuonna Teredo Navalis ry dokumentoi hylkyä ja Suomen merimuseon vuosikirjassa Annual Reportissa julkaistiin lyhyt tieto hylystä. Sukellusseura H2O dokumentoi hylkyä 2001 ja teki hylylle tarkastussukelluksen vuoden 2016 meriarkeologian kurssin yhteydessä. Suomen meriarkeologinen seura kuvasi ja mallinsi hylyn 2021. Hylystä nostettuja esineitä on Museoviraston Suomen merimuseon kokoelmissa ja posliiniastioita on ajoitettu 1700-luvulle.
Rauno Koivusaari on yhdistänyt hylyn arkistotietoon hollantilaisesta Die Catharina -laivasta, joka haaksirikkoutui syksyllä 1782. Identifikaatiota täytynee pitää oletuksena, koska hylkyä ei ole kattavasti tutkittu. Amsterdamin satamasta 11.8.1782 lähteneen ja Pietariin matkalla olleen kaksimastoisen kauppalaiva Catharinan matka viivästyi huonojen tuuliolosuhteiden vuoksi ja alus saapui Suomenlahdelle syyskuun 8. päivän jälkeen. Yöllä 15. syyskuuta tuuli yltyi myrskyksi ja alus ajoi karille alkaen täyttyä vedellä. Miehistö pelastui, mutta suurin osa lastista menetettiin. Lastina oli mm. kattotiiliä, mausteita, kahvia, viiniä, kukkasipuleita, kangasta, kirjoituspaperia ja lyijykyniä. Hylystä peräisin olevaa tavaraa myytiin myöhemmin Tammisaaren huutokauppakamarissa. Myös laivan osia myytiin. Takila oli saatu pelastettua hylystä lähes kokonaan. Die Catharinan, "hopeaprikin", haaksirikko jäi eloon suullisena perinteenä. Arkistolähteiden mukaan De Catharinan päällikkö oli Jochim Andres. Alus ajautui rantaan ja hakkautui rikki 16.9.1782 Jussarö gaddarnan luona, Tammisaaren edustalla. Hylystä pelastettuja hollantilaisia kyniä, Remsk viinipulloja, indigoa, candi-sokeria, punaista lakkaa, Rappe-nuuskaa, sänkyvaatteita, työkaluja (sahoja, viiloja, veitsiä, höyliä, kirveitä, luistimenteriä, kahvimyllyjä, poria), korintteja, kumimastikkia, yms. kauppatavaraa myytiin Tammisaaressa huutokaupalla 26.2.1783, 2.7.1783 ja 2.9.1783 sekä vielä 26.2.1784.
(Posttidningar 1783-05-05)
(Inrikes Tidningar 1783-12-01)
(Inrikes Tidningar 1783-08-18)
(Posttidningar 1783-11-17) |
takaisin
Koordinaatit
Rysskärin hylkytutkimus 1.-2.11.1975; Vedenalaistutkimus; 1975