Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Emilie	1300
Tyyppi:	alusten hylyt     hylyt (metalli)
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Uusimatala, huoltoalushylyt
Haaksirikkovuosi:	1918
Aluksen alkuperämaa:	Englanti
Alkuperämaan perustelu:	hylyn historia tunnetaan kirjallisista lähteistä
Paikkatietoselite:	Paikannettu T. Kerola ja V. Kemi 2023 raportin perusteella
syvyysmax: 27.00 syvyysmin: 23.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6663019 I: 388099 YKJ P: 6665817 I: 3388224 ETRS89/WGS84 Lat: 60.08893514° Lon: 24.98819402° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 5.3361' Lon: 24° 59.2916' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 5' 20.1665" Lon: 24° 59' 17.4985"

Kuvaus

Sijaintipaikka on Helsingin ulkosaaristossa Harmajasta ja Uusimatalasta kaakkoon ja Kuivasaaresta lounaaseen 23-27 metrin syvyydessä. Höyrylaiva Emilien hylky kahteen osaan hajonneena. Hylyn keula osoittaa ilmeisesti pohjoiseen ja perä etelään. Runko on katkennut laivan savupiipun kohdalta. Hylkyalueen laajuus on kokonaisuudessaan ainakin 20 x 40 metriä ja se on kaiken kaikkiaan vaikeaselkoinen, koska laiva on niin pahoin hajonnut. Peräosa makaa pienellä kumpareella. Hylyn keulaosa makaa peräosan vasemmalla (länsi?) puolella. Molempia osia on ilmeisesti purettu. Hylyn peräosassa ovat takaruuman reunaosat. Ruumassa on muutaman sementtitynnyrin sisältö tallella. ”Tynnyreitä” löytyy hylyltä enemmänkin. Takaruuman takaa löytyy potkuritunneli ja seuraamalla hylkytavaraa taaksepäin löytyy potkurinakselin läpivienti ja rikkonainen potkuri. Keulaosaa on vielä enemmän hajalla kuin peräosa. Siitä ovat jäljellä lähinnä komentosillan alapuoliset osat ja sen takana olevat hyttirakenteet. Suuri höyrypannu on pystyssä komentosillan oikealla puolella ja sen edessä pohjalla on suuri sylinterinmuotoinen säiliö. Keulan edestä (pohjoiseen?) löytyy ankkuriketju, joka johtaa ankkurille. Hylyssä on tehty Emilie -nimeen viittaavia kirjainhavaintoja. Emilien upottivat englantilaiset 1918, ettei alus joutuisi saksalaisten haltuun. Hieman toisaalla upotettiin Obsidian ja Cicero, jotka myös olivat Itämerelle 1914 jääneitä englantilaisia aluksia. Emilien hylky on muinaismuistolain perusteella muinaisjäännös. Rauno Koivusaari paikansi hylyn viistokaikuluotaamalla 1997. Luotauksen pohjatietona oli Helsingin luotsiaseman tieto hylystä. Teemu Kerola, Vesa Kemi ja Urheilusukeltajat ry on selvittänyt hylkyä pitemmän ajan kuluessa sekä kentällä että kirjallisista lähteistä. Hylyssä tehtyjä havaintoja on esimerkiksi verrattu valokuviin Emiliestä ja Obsidianista sekä pohjapiirrokseen Cicerosta. Raportti on liitteissä. Videota on osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=_724Y9uQ4CY (Wreck Emilie).

Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 1.9.2023

Tutkimukset

Koivusaari Rauno ilmoitus 1997

Huomautuksia: 22.9.1997

Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 2.2.2010

Teemu Kerola ja Vesa Kemi kartoitus 2023

Huomautuksia: Hylyn kuvaaminen ja perehtyminen kirjallisiin lähteisiin lähes kymmenen vuoden aikana, raportti tehty 2023, työssä mukana useita Urheilusukeltajat ry:n jäseniä.

Luonti: 14.6.2023 Viimeisin muutos: 18.9.2023

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Hylkyraportti Emilie, Teemu Kerola ja Vesa Kemi 18.6.2023

kopioi linkki tälle sivulle: