Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Kronprins Gustav Adolf	1291

Tyyppi:	alusten hylyt hylyt (puu)
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Muut nimet:	GA
Haaksirikkovuosi:	1788
Paikkatieto- selite:	Paikannettu GPS-koordinaattien mukaan
syvyysmax: 21,00 syvyysmin: 18,00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Hylky sijaitsee Helsingin edustalla, Harmajan majakasta noin 6,5 kilometriä lounaaseen.

Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf tuhoutui ja upposi Helsingin edustalla vuonna 1788 Kustaa III:n ja Venäjän Katariina II:n välisessä sodassa. Hylky löydettiin vuonna 1995 Merivoimien tutkimuslaitoksen viistokaikukartoituksissa.

Aluksen jäänteet makaavat 18–20 metrin syvyydessä levinneenä noin 100 x 100 metrin alueelle. Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, irrallisista rakenneosista sekä tykeistä, tykinkuulista ja muista esineistä. Tykkejä on löydetty 71 kpl (26 kpl 36 naulan tykkiä, 28 kpl 24 naulan tykkiä ja 8 kpl 6 naulan tykkiä). Kolme tykkiä on nostettu ja konservoitu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria.

Museovirasto ja Suomen Kulttuurirahaston apurahalla toiminut työryhmä tekivät kenttätöitä kohteella 1990-luvun lopulla. Vuonna 2000 hylyllä avattiin sukeltajille tarkoitettu infotauluin varustettu sukellusreitti eli vedenalainen puisto. Puisto aukaistiin osana Helsingin kulttuurikaupunkivuotta ja se oli koko Itämeren alueen ensimmäinen vedenalainen puisto. Hylystä muistuttaa myös Suomenlinnan bastioni Zanderissa BALTACAR-hankkeessa vuonna 2019 pystytetty kyltti.

Hylyn ja sen lähiympäristön alueella on hyvin havaittavissa vedenalainen maisema, jossa yhdistyvät kulttuuriperintö- ja luontoarvot.

Aluksen haaksirikkoutumiseen johtaneet tapahtumat tunnetaan arkistolähteistä. Sodan ensimmäinen meritaistelu käytiin Suomenlahdella Suursaaren luona 17.7.1788. Taistelu päättyi ratkaisemattomana ja ruotsalaiset purjehtivat Helsinkiin Viaporiin. Loppukesästä Ruotsin laivasto partioi Suomenlahdella etsien vihollista. Elokuun 5. päivän iltana joukko ruotsalaisia aluksia, mukana Kronprins Gustav Adolf, ankkuroitui tiedusteluretken päätteeksi Viaporin lähelle. Seuraavana aamuna venäläiset yllättivät alukset sumun turvin. Muut ruotsalaiset alukset pääsivät pakoon mutta Kronprins Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurinsa noston kanssa. Lopulta ankkurin köysi oli pakko katkaista ja alus pääsi pakenemaan. Tuuli painoi kuitenkin aluksen pois väylältä ja se ajautui ennen tuntemattomalle karille. Muutaman laukauksen jälkeen linjalaivan oli antauduttava venäläisille, jotka valtasivat aluksen ja ottivat sen miehistön vangeiksi. Lisäksi aluksesta pelastettiin takila ajan tavan mukaisesti uusiokäyttöön. Lopulta venäläiset sytyttivät linjalaivan tuleen ja se räjähti. Aluksen kohtaloksi koitunutta karikkoa alettiin kutsua nimellä Gustav Adolfin matalikko.

Linjalaiva Kronprins Gustav Adolf valmistui Ruotsin Karlskronassa 1784. Alus oli ensimmäinen kymmenen sisaraluksen sarjasta, jotka rakennettiin aikansa kuuluisimman laiva-arkkitehdin Fredrik Henrik af Chapmanin piirustusten mukaan. Linjalaivat muodostivat Ruotsin avomerilaivaston tulivoimaisimman alustyypin. Meritaistelussa linjalaivojen tehtävänä oli asettua yhdessä pitkään suoraan linjaan kylki vihollista päin ja ampua samanaikaisesti koko tulivoimallaan täyslaidallisia.

Luonti: 5.11.2001 Viimeisin muutos: 8.10.2021

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Kronprins Gustav Adolf