Sijaintipaikka on Kirkkonummen edustalla Porkkalanniemen eteläpuolella Stor Träskösta itään, Varmbådanin saaresta itään sijaitsevien kahden pienemmän luodon itäpuolella.
Puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on noin 35 metriä ja leveys 8 metriä. Hylystä irronneita osia, kuten kaaria, on sen ympärillä ja kaikkiaan jäännökset ovat noin 40 x 12 metrin alueella. Hylyn keskellä on tiiliä, jotka ovat ilmeisesti tulisijan jäännös. Alus on ollut mahdollisesti yksikantinen sota-alus. Muutamia tykkiportteja on havaittavissa. Takilan osia tai aseistusta ei ole jäljellä.
Hylky ilmoitettiin Museovirastolle 1974 ja hylyllä tehtiin esitutkimus 1975 (Museovirasto, Harry Alopaeus ja Leo Jolkkonen). Aluksen pääteltiin olleen sotalaiva, jossa raskain aseistus on ollut keulassa ja perässä. Kansilankutuksen, mastojen ja tykkien todettiin olevan poissa. Kansipalkkeja ja uuni on jäljellä. Kenttätöitä tehtiin hylyllä myös 1976 ja 1977, mutta tutkimusraportit puuttuvat. Hylystä nostettiin joitakin esineitä, kuten tykinkuula ja saviastioiden paloja (esineiden päänumerot SMM1775, SMM1076 ja SMM277). Alkuvaiheessa pidettiin mahdollisena, että hylky olisi venäläistä alkuperää. Yksi hylyn kutsumanimi on shebekki.
Hylystä otettiin puunäytteitä Suomen meriarkeologisen seuran kenttätyössä 2020 hylyn ajoittamiseksi. Tulokset: C14-ajoitus AD 1490-1660, dendrokronologinen ajoitus 1390-1468. Aluksen rakentamisessa käytetty puu on todennäköisesti peräisin Pohjois-Saksasta. Ajoitustulokset ovat osittain ristiriidassa sen kanssa, että hylystä on 1970-luvulla löydetty ja nostettu kupariraha (esinenumero SMM1475:3), joka on vuodelta 1636. Liitteenä on Suomen meriarkeologisen seuran hylkyraportti vuodelta 2025. Raportti on myös osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/uunihylky-kirkkonummi-mvid1183.
Tukholman yliopiston tutkija Niklas Eriksson päätteli ruotsalaista 1600-luvun laivastoa koskevan kirjallisuuden avulla 2024, että kyseessä on ruotsalainen Falken -niminen laivaston alus. Falken rakennettiin Tukholmassa vuosina 1630–1631. Laivanrakentajamestari oli luultavasti Hein Jakobsson, joka oli muutamaa vuotta aiemmin saattanut valmiiksi huono-onnisen Vasa-laivan rakennustyöt. Falkenista tehtiin puolet pienempi kuin Vasasta, mutta siihen oli kuningas Kustaa II Aadolfin tilauksesta rakennettu suuret hytit ja muut mukavuudet. Falkenia käytettiin kahden vuosikymmenen ajan paitsi sota-aluksena myös tärkeiden ihmisten kuljettamiseen. Falkenilla on matkustanut useita tunnettuja neuvostoja, diplomaatteja, kuninkaita ja muita historiallisia merkkihenkilöitä.
Syksyllä 1651 Falken ajoi karille Porkkalanniemen edustalla Suomenlahdella. Laiva oli matkalla Tukholmaan kuljetettuaan kreivi Erik Stenbockin Narvaan. Onnettomuuden yksityiskohtia ei tunneta. |
takaisin
Koordinaatit
MV/229/05.04.01.00/2021 KIRKKONUMMI, Porkkala Wreck Park Annual Report 2020. Tutkimusraportti