| Leppäpellonkankaan itäpuolella sijaitsevalta alueelta kankaalta tavattiin useita kiviaitoja. Karttojen perusteella alueella on sijainnut useita niittyjä, ja monet kiviaidoista kiertävät juuri näiden niittyjen reunoja. Pisin kiviaidoista on noin 100 metriä pitkä, ja lyhyempien pituus vaihtelee 17 ja 56 metrin välillä. Aitojen korkeus on 0,3–1,2 metriä ja leveys 1,2–2,0 metriä. Ne on ladottu erikokoisista kivistä, joiden halkaisijat vaihtelevat 5,0–50,0 senttimetrin välillä. Kiviaidat ovat lähes kauttaaltaan sammaloituneita, ja osittain niiden päällä kasvaa myös heinää. Historiallisten ilmakuvien perusteella alueen peltoviljely on päättynyt alueella viimeistään 1970-luvun loppupuolella. Alueelle johtava metsätie päättyy kivistä raivattuun aukeaan, joka on kooltaan noin 15 x 30 metriä. Raivatun aukean laidalta tavattiin kolme maakellaria, jotka on kaivettu vieri viereen. Kellarit ovat kooltaan 2,5 x 2,5 m, 1,5 x 1,5 m ja 2,0 x 2,5 m. Niiden seinät on ladottu 3–4 kivikerroksella, ja korkeus on noin 0,8–1,2 metriä. Kyseessä voi olla pirttirakennuksen jäänteistä. Tulkintaa tukee Nimiarkiston talonnimi Pyörkpakka, jonka vuonna 1965 kerätty sijainti sopisi. Itäpuoleisen peltoalueen nimeksi on kirjattu Hiturantorppa. (Junkala, Leevi 1965. Kotimaisten kielten keskus.) Myöhemmin Pyörkpakka-nimi on siirtynyt tarkoittamaan läheistä suoaluetta. Alueella on lisäksi neljän rakennuksen kivijalan jäänteitä ja kaksi kaivoa, jotka alakohteina. |