Evon Kruununpuistosta rakennettiin vuonna 1908 noin 17 kilometrin pituinen kapearaiteinen rautatie Vesijärven rannassa sijaitsevaan Kailaniemeen. Evolla rata alkoi Rajajärven kämpältä, jota myös Hotelli Huminaksi kutsuttiin, ja noudatteli Lammin ja Asikkalan välisen rantapuron reittiä. Radan rakennutti helsinkiläinen liikemies Tilander, joka oli tehnyt metsähallituksen kanssa kaupan Evon hoitoalueen itäosan lehtipuista. Metsistä kuljetettiin rautatietä pitkin aluksi hevosvetoisesti, mutta jo vuonna 1909 kahden höyryveturin avulla sekä polttopuuta että isoja tukkeja.
Rillitieksi kutsutun (kukaan ei nykyään tietäne nimen taustaa) radan ansiosta Evon hakkuut kasvoivat 5000 kuutiometristä 50 000 kuutiometriin vuodessa. Vesijärven rannassa puutavara lastattiin proomuihin ja kuljetettiin Lahden kautta Pietariin ja Helsinkiin. Toiminta loppui kuitenkin jo 1914, minkä jälkeen venäläiset ostivat rautatien ja siirsivät sen pois. Radan paikalle rakennettiin 1950-luvun puolivälissä metsäautotie (Heikkinen 2005, 24).
Rillitien linja on merkitty vuoden 1935 karttaotteeseen (Risto Viitalan arkistot), josta käy ilmi, että vanha rautatielinjaus on eteläosastaan kulkenut nykyisessä metsässä, eli oikaissut metsätiehen nähden. Vuoden 2008 inventoinnissa tämä alue tarkastettiin, mutta minkäänlaisia näkyviä merkkejä ei rautatien pohjasta havaittu.
Inventointi 2025: Nykyisen metsätien linjaus mukailee mitä ilmeisimmin kevytrakenteisen rautatien linjausta. Tien ympäristössä ei havaittu pois käytöstä jääneen ratapohjan kulku-uria 5 p laserkeilausaineistossa. Rillitien ja Kurhilantien risteysaluetta on muokattu 1990-luvun aikana ja risteysalueen länsipuolella on noin 90 metriä pois käytöstä jäänyttä tielinjaa, mutta mitään rataan viittaavaa paikalla ei havaittu.
Luonti: 9.2.2026 Viimeisin muutos: 9.2.2026
Tutkimukset
Jouni Taivainen inventointi 2008
Luonti: 9.2.2026
Sinikka Kärkkäinen/Heilu Oy inventointi 2025
Luonti: 9.2.2026
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.