Ensimmäisen maailmansodan aikainen kaapelikaivanto, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Keskuspuistossa, Elonniityn lounaispuolella, noin 230 m koilliseen Kehä I:n ja Kaarelanvierron risteyksestä. Alue on kuusivoittoista sekametsää, jossa risteilevät ulkoilureitit. Yksi ulkoilutie kulkee kaivannon läpi. Kohde liittyy tykkipatteriin 89 (Maununneva).
Tykkipatterin 89 taustalla kulkee kapea, kallioon louhittu kaivanto, joka jatkuu patterin kaakkoisnurkalta kaakkoon, pellon reunaan. Ojamaisen kaivannon leveys on noin 0,5 m – 1 m ja syvyys 1 m – 1,5 m sitä reunustavien vallien päältä katsottuna. Kaakossa kaivanto päättyy maakasaan ennen peltoa reunustavaa ojaa. Patterin edustalla kaivanto päätyy noin 2 m x 3 m kokoiseen, pyöreähköön kuoppaan, jonka reunoilla näkyy louhekiveä ja yksi tiili. Tämän jälkeen kaivanto jatkuu yhdystien etelälaidalla vielä reilu 28 m länteen.
Vuoden 1917 Volhovskin jalkaväkirykmentin kartalle patterista kaakkoon on merkitty lähteväksi maanalainen puhelinlinja, joten kaivanto voisi liittyä siihen.
Kohde kuuluu tukikohtaan nro XXIII, jonka kohteet 1–15, esteet 1–3, parakkialue, kaapeliurat 1 ja 2 sekä tykkipatterit 89 ja 91 sijaitsevat Maununnevan, Kannelmäen, Pohjois-Haagan ja Pirkkolan alueilla. Näistä tukikohta XXIII: 15 on tuhoutunut, mutta muut säilyneet. Maununnevan kohteet XXIII:1–3, tykkipatterit 89 ja 91 sekä kaapeliura muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. Alueella on säilynyt hyvässä kunnossa useita erilaisia, tyypillisiä sekä harvinaisia linnoituslaitteita. |