Korkeasta hirvitornista noin 13 m länsi-luoteeseen on sammaleen peittämä kiviröykkiö, joka on noin noin 2x2m leveä ja 50 cm korkea. Päältäpäin tunnustelemalla mahdollinen röykkiö on koottu noin jalkapallon kokoisista kivistä. Lisäksi röykkiön ympärillä on tasainen/jopa kuoppamainen alue. Röykkiöstä noin 380 metriä itään Kovasinkankaan keskivaiheilla on mahdollinen noin 3 metriä pitkä kiveys.
2025: Kiviröykkiön koordinaattia on siirretty noin 8 metriä kaakkoon Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineiston (tuotantoalue Oulu 2023) perusteella ilppari-ilmoituksessa ilmoitetusta koordinaatista.
Aiemmin alakohteena ollut röykkiöstä noin 380 metriä itään oleva kiveys on tarkastuksen jälkeen erotettu omaksi kohteeksi (Kovasinkangas 2, rajamerkit).
Inventointi 2026: Maasto on lähes tasaista kangasta. Maastomallissa alueella näkyy korkeuskäyrien suuntaa seuraavia matalia vallimaisia rantamuodostumia, joita on maastossa vaikea hahmottaa. Maaperä on pinnalta kiviseksi huuhtoutunutta hiekkamoreenia. Kivikon pinta on osittain sammalturpeen peitossa, osittain varsinkin idempänä paljasta, jäkälöitynyttä, irtonaista mukulakivikkoa. Alueella kasvaa mäntyvaltaista havumetsää.
Röykkiön todettiin olevan kuvauksen mukainen. Se on säännöllisen pyöreä, kupera ja varsin sileäpintainen. Pinta on ohuen, mutta yhtenäisen sammalturpeen peittämä. Vain muutamia kiven kulmia pistää esiin sammaleesta. Röykkiö vaikuttaa rakenteeltaan tiiviiltä ja huolellisesti ladotulta. Sitä ympäröi pohjois-, itä- ja eteläpuolilla selvästi näkyvä, mutta matala (10–15 cm) ojamainen painanne, jonka leveys on noin puolitoista metriä. Ilmeisesti kivet röykkiöön on otettu siitä. Syytä röykkiön rakentamiselle juuri tälle paikalle, röykkiön funktiota ja ajoitusta ei pinnallisten havaintojen perusteella voi päätellä. Ympäristönsä perusteella se liittyy Pohjois-Suomessa yleisiin, kivirakkoihin rakennettuihin, muodoltaan vaihteleviin ja ajoittamattomiin kivirakenteisiin, joita pidetään kiinteinä muinaisjäännöksinä. Sijaintikorkeutensa perusteella Kovasinkankaan röykkiö ei voi olla kivikauden loppuvaihetta vanhempi.
Maastoa tarkastettiin muutaman kymmenen metrin säteellä röykkiön ympärillä ja idässä ympäristöselvitysalueen rajalle asti. Muita muinaisjäännöksiä ei löytynyt. Kohteelle esitetään muinaisjäännösrajaukseksi noin 30 m läpimittainen alue, johon sisältyy jonkin verran luonnontilaisen näköistä kivikkoa rakenteen ympärillä. Alakohdetta, joka on ympäristöselvitysalueen ulkopuolella noin 300 m päässä sen rajasta, ei tarkastettu |