Inventointi 2025:
Kohde sijaitsee Paskolammen pohjoispuolella loivasti lounaaseen viettävässä rinteessä, 60 m
Vihimäentiestä lounaaseen. Paikan ympäristössä, sen eteläpuolta lukuun ottamatta, on joitain vuosia sitten tehty avohakkuu, jonka alueella kasvaa nyt keskimäärin 2 m korkuinen
mäntytaimikko. Tervahauta sijaitsee taimikkoalueen lounaisreunassa. Eteläpuolella kasvaa
harvennushakkuun jäljiltä varttuneempaa mäntymetsää. Vallitsevana aluskasvillisuutena
kohteella on kerrossammalia ja varpukasveja, kuten puolukkaa, kanervaa, variksenmarjaa ja suopursua. Tervahaudan päällä ja sisäpuolella kasvaa paikoin tiheästi männyn taimia, raitaa, haavan vesoja sekä nuoria katajia. Kohteen ja sen ympäristön pintamaalaji on hiekkamoreeni, ja maan pinnalla esiintyy yksittäisiä, halkaisijaltaan alle metrin kokoisia lohkareita. Vallitseva metsätyyppi alueella on kuivahko kangasmetsä. Tervahauta on halkaisijaltaan 20 m ja 0,8 m syvä sen reunavallin korkeimmalta kohdalta mitattuna,
pääpiirteissään pyöreämuotoinen, sisäpuoleltaan loivaseinämäinen ja laakeapohjainen. Maarakenteinen reunavalli erottuu ympäröivästä maastosta rengasmaisena kohoumana. Valli on 3,5–4,5 m leveä ja 0,3–1 m korkea, ja siinä on etelään antava halssi. Halssin koko on 3,5 × 1,4 × 0,6 m. Vallin koillisosa on huomattavasti matalampi kuin sen muut osat johtuen rinteen kaltevuudesta. Halssin edustalta jatkuu etelään selkeästi erottuva juoksutusura,
jonka pituus on 9 m. Tervahaudan pohjasta maanäytekairalla otetussa näytteessä havaittiin
ohuen pintaturpeen alta tiivis hiilen ja noen sekainen kerros. Ylempää, pohjoisreunasta otetussa toisessa kairausnäytteessä todettiin kaksoismaannos, jossa ylimpänä oli 7 cm hiili- ja nokikerros, keskellä 7 cm hiekkakerros ja alimpana 4 cm nokikerros. Kummassakaan kairausnäytteessä ei todettu huuhtoutumiskerrosta. Kohteen aluerajaus on tarkka ja perustuu näkyviin rakenteisiin. |