Haavikkomäellä, noin 150 m Salontiestä pohjoiseen sijaitsee noin 45 kiviröykkiötä, maakellari sekä alueen ulkoreunoilla olevia aitoja. Röykkiökohde on pinta-alaltaan yhteensä noin 1,28 ha. Käytännössä katkonainen aita ympäröi aluetta ja myös alueen röykkiöt sijaitsevat pääosin aitojen sisäpuolella. Aidan pätkät näkyvät hyvin 5p laserkeilausaineistossa, jonka vuoksi aitoja ei ole merkitty erikseen Haavikkomäen alakohteiksi. Alueen kaakkoisosan aidanpätkä on muita aitoja selvästi lyhyempi, ollen noin 20 m pitkä, 1–2 m leveä ja korkeudeltaan noin 0,5–1 m. Tämän aidan ulkopuolella oli myös jonkin verran röykkiöitä. Loput aidat ovat pituudeltaan noin 30–40 m. Leveydeltään ne ovat 1–1,5 m ja korkeudeltaan 0,7–1 m välissä ja ne rajaavat loput röykkiöt pääosin niiden sisäpuolelle.
Röykkiöiden koot vaihtelevat pienimpien halkaisijoiden ollessa noin 1 m ja suurimpien halkaisijoiden ollessa noin 5 m. Korkeudeltaan röykkiöt ovat 0,5–1,5 m. Muodoltaan röykkiöt ovat keskimäärin pyöreitä tai soikioita, mutta osa röykkiöistä on suorakaiteen muotoisia. Isoimmat suorakaiteen muotoiset röykkiöt olivat kooltaan noin 8 x 1,5 x 0,5 m sekä 4 x 7 x 1,2 m. Röykkiöiden kivet olivat kooltaan miehenkantoisia tai sitä pienempiä. Röykkiöiden kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa. Osa röykkiöistä on kasattu isompien maakivien päälle.
Alueelta havaittiin neliön muotoinen, 1,5 x 1,5 x 0,7 m kokoinen kuoppa, joka on mahdollisesti maakellari (N 6989520 E 510341). Sen seinät on tehty päällekkäin ladotuista kivistä. Kellarin pohjalla on paksu sammalpeite, jonka alla on kiviä. Pohjalla oli höttöistä orgaanista materiaalia, luultavasti pudonneista lehdistä hajonnutta maannosta. Maakellari merkittiin kohteen alakohteeksi.
Alue kasvaa pääosin harvennettua keski-ikäistä kuusimetsää, mutta varsinkin alueen kaakkoisosassa on avointa sekametsää. Kuusimetsän aluskasvillisuutta hallitsee sammal,
saniaiset, varvut ja metsäsienet, mutta kaakkoisosassa aluskasvillisuus on enemmän korkea
ruohikko sekä vadelmapensaat. Alueella on melko suuret korkeuserot ja se on ollut kivikkoista, joskin suurin osa kivistä on kerätty röykkiöihin. Näkyvyys havainnointiin on hyvä, vaikka osa röykkiöistä onkin matalia ja voimakkaasti sammaloituneita.
Vuoden 1792–93 toimituskartoilla paikalla on metsää. Vuoden 1780 Kuopion läänin yleiskartalla paikalla ei ole mitään. Vuoden 1836 pitäjänkartalla kohdalle ei ole merkitty mitään. Vuoden 1971 ja 1972 peruskartoilla paikalla on metsää. Vuoden 1949 ilmakuvassa alueella on metsäaukko. Röykkiöt voivat liittyä sekä viljelyyn, kaskeamiseen että muuten alueen raivaamiseen. |
takaisin
