Vihtamo mainitaan asiakirjoissa vuodesta 1476 alkaen. Vanhimmissa maakirjoissa (1540-56) se esiintyy osana Koitoniemen/Kataiston kylää. Tila liitettiin Nokian kartanoon v. 1585; Nokian omistaja Eerik Yrjänänpoika sai Vihtamoon verovapauden v. 1588. Tampereen ja Pirkkalan historiallinen nimistö -tietokannan mukaan talosta oli vielä 1930-luvulla jäljellä muurinperustuksia.
Wihtamo on merkitty Hans Hanssonin kihlakunnankarttaan 1650-luvulta hyvin summittaisesti Sankilan pohjois- ja Katajiston SE-puolelle, Pyhäjärven rannalle. Kylän-/talonpaikkaa ei ole merkitty isojakokarttaan tai sitä nuorempiin karttoihin, ja se on alustavasti pakannettavissa em. perimätiedon sisältävän paikkatietokannan (Tampereen kaupunki), paikannimistön sekä isojakokartan peltokuvioiden avulla Vihtamonniemeen, laajan peltoaukean pohjoispuoleiselle metsäalueelle, lähinnä Vihtamontien pohjoisimman osan länsipuolelle. Talon/kylän paikka on kuitenkin voinut vuosisatojen aikana muuttua: Pyhäjärveen pistävä Tervaniemi on Vihtamontien itäpuolella. Mahdollisen muinaisjäännöksen paikantaminen vaatii alueen arkeologista inventointia; kohdemerkintä viittaa inventoitavan alueen likimääräiseen keskipisteeseen.
Luonti: 18.6.2025 Viimeisin muutos: 19.6.2025
Tutkimukset
Vadim Adel arkistotutkimus 2025
Huomautuksia: Taustatietojen selvittäminen ja asuinpaikan alustava, likimääräinen paikannus.
Luonti: 18.6.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.