Ylitornio
muu kohde
Lakkala	1000059127
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Muut nimet:	Lackala,
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7344924 I: 355894 YKJ P: 7347997 I: 3356008 ETRS89/WGS84 Lat: 66.19136771° Lon: 23.79980781° ETRS89/WGS84 Lat: 66° 11.4821' Lon: 23° 47.9885' ETRS89/WGS84 Lat: 66° 11' 28.9238" Lon: 23° 47' 59.3081"

Kuvaus

Lakkala sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella. Lähin paikannimi maastokartalla vuonna 2025 on Vanhatalo. Lakkalan paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Vahtolan (Tornionjokilaakson historia 1, 1991: 238) mukaan Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja ja Lakkala lukeutuisi näihin taloihin. Asumatontti on vuoden 1737 kartalla nro. 23 ja sen haltijana on Olof Samuelsson Lackala. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan niin ikään Olof Samuelsson Lackala tilalla nro. 23. Kohteen paikannus lienee kohtalaisen luotettava. Vuoden 1947 ilmakuvalla paikalla on tilakeskus, kuten myös vuoden 1979 peruskartalla ja vuoden 2025 maastokartalla. Tontti sijaitsee karttojen ja ilmakuvien perusteella pellon ja pihapiirin yhtymäkohdassa. Paikalla oleva asumatontti vaikuttaa olleen tilakeskuksen kohdalla pitkään. Paikalla ei ole todennäköisesti säilynyt asumatontin vanhempia kerrostumia. Paikan tienovilla on 1840-luvun pitäjänkartalla kolme tilaa nimeltä Lackala. Lakkala lienee vuoden 1820 maakirjan tila nro. 28 Lackala. Vuoden 1820 maakirjassa mainitaan myös tilat nro. 29 Lackala ja nro. 30 Lackala. Vaikuttaa siltä, että Lackala on halottu kolmeen saman suvun sisällä 1730-luvulta 1820-luvulle tultaessa. 1840-luvun pitäjänkartta on Lackalan kohdalla rikkoutunut. Lackalat nro. 29 ja 30 sijainnevat hieman kaakompana. Näillä paikolla on tilakeskukset vielä vuoden 1947 ilmakuvalla (sijaintikoordinaatit 7344864,436 / 355955,756 ja 7344843,936 / 356036,256) sekä vuoden 1979 peruskartalla. Vuoden 2025 maastokartalla paikat ovat pihamaita. Tornionlaakson seudulla oli tyypillistä, että tiloja halottiin. Tällä tavoin raivattiin nuoremman polven perustama koti vanhemman kotitalon viereen ja tiloilla oli asianmukainen osansa viljelyksistä sekä niityistä. Jaon kautta syntyneet tilat olivat lähellä toisiaan. Lisäksi tilat pysyivät yleensä saman suvun hallussa. Uudelle tilalle raivattiin talkoovoimin tarvittava peltoala. Tilojen halkomisia tehtiin runsaasti jo 1500-luvulla ja niiden määrä kasvoi 1600–1700-luvuilla. Kohteen kuvaus- ja sijaintitiedot perustuvat historiallisiin lähteisiin ja karttoihin. Kohteella ei ole aluerajausta.

Luonti: 17.5.2025 Viimeisin muutos: 17.5.2025

Tutkimukset

Päivi Maaranen arkistotutkimus 2025

Huomautuksia: Tutkimusraportti Museoviraston sähköisessä arkistossa, drno. MV/00940/2025.

Luonti: 17.5.2025

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: