Ylitornio
muu kohde
Heiska	1000059119
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Muut nimet:	Heicka, Heika, Heikka
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7349665 I: 354114 YKJ P: 7352740 I: 3354227 ETRS89/WGS84 Lat: 66.23301217° Lon: 23.75490442° ETRS89/WGS84 Lat: 66° 13.9807' Lon: 23° 45.2943' ETRS89/WGS84 Lat: 66° 13' 58.8438" Lon: 23° 45' 17.6559"

Kuvaus

Heiska sijaitsee Kainuunkylässä Tornionjoen itäpuolella. Lähin paikannimi maastokartalla vuonna 2025 on Heikka lounaispuolella. Kohteella ei ole tarkempaa nimeä 1730-luvun kartalla tai 1700-luvun kirkonkirjoissa. Kohteen nimeksi on valittu Heiska vuoden 1820 maakirjan ja 1840-luvun pitäjänkartan perusteella. Heiskan paikka voi olla jo 1500-luvulta alkaen asuttu. Vahtolan (Tornionjokilaakson historia 1, 1991: 238) mukaan Kainuun kylän vanhimmat kantatalot vastasivat mahdollisesti jo 1500-luvun taloja ja Heiska lukeutuisi näihin taloihin. Asumatontti on vuoden 1737 kartalla nro. 4 ja sen haltijana on Johan Josephsson. 1700-luvun kirkonkirjoissa haltijana mainitaan niin ikään Johan Josephsson tilalla nro. 4. Kohteen paikannus lienee kohtalaisen luotettava. Ilmakuvalla vuonna 1947 kohteen paikalla on tilakeskus, samoin peruskartalla vuonna 1979 ja vuoden 2025 maastokartalla. Asumatontti sijaitsee karttojen ja ilmakuvien perusteella pitkäaikaisen tilakeskuksen alueella. Todennäköisesti tontin vanhemmat kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet. Paikan tienovilla on 1840-luvun pitäjänkartalla tila nimeltä Heicka. Heiska lienee vuoden 1820 maakirjan tila nro. 7 Heiska. 1810–1820-luvun kirkonkirjoissa tilan nimi kirjoitetaan Heika ja Heikka. Pitäjänkartalla on myös idempänä toinen Heickan tila. Tämä tila näyttäisi syntyneen vuoden 1820 maakirjan teon jälkeen, joten mahdollisesti Heiskan tila olisi halottu suvun kesken 1800-luvun puolella. Tornionlaakson seudulla oli tyypillistä, että tiloja halottiin. Tällä tavoin raivattiin nuoremman polven perustama koti vanhemman kotitalon viereen ja tiloilla oli asianmukainen osansa viljelyksistä sekä niityistä. Jaon kautta syntyneet tilat olivat lähellä toisiaan. Lisäksi tilat pysyivät yleensä saman suvun hallussa. Uudelle tilalle raivattiin talkoovoimin tarvittava peltoala. Tilojen halkomisia tehtiin runsaasti jo 1500-luvulla ja niiden määrä kasvoi 1600–1700-luvuilla. Kohteen kuvaus- ja sijaintitiedot perustuvat historiallisiin lähteisiin ja karttoihin. Kohteella ei ole aluerajausta.

Luonti: 17.5.2025 Viimeisin muutos: 17.5.2025

Tutkimukset

Päivi Maaranen arkistotutkimus 2025

Huomautuksia: Tutkimusraportti Museoviraston sähköisessä arkistossa, drno. MV/00940/2025.

Luonti: 17.5.2025

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: