Baggbyträsketiin virtaavan puron (leveys n. 0,5-1 m) länsipuolella on useita hiilimiiluja (halkaisija n. 4 - 17 m) ja itäpuolella yksi isokokoinen miilu (halkaisija n. 20 m). Miilut vaikuttavat tyypiltään olevan pystymiiluja. Hiilen poltto on ilmeisesti jatkunut alueella pitkään, sillä vanhimmat miiluista ovat erodoituneita ja vaikeasti maastossa erottuvia, mutta kairanpistot vähäisiinkin kumpareisiin paljastavat useiden kymmenien senttien hiilikerroksia. Miilunpohjat limittyvät monin paikoin ja ojanteita, joista miilun peittämiseen on kaivettu hiekkaa, on tehty vanhojen miilujen päälle. Lähellä on ollut asutusta jo 1500-luvulta alkaen ja ruukkitoimintaa 1600-luvulta alkaen.
Pintahumuksen alla oleva maaperä on hiekkaa tai soraa. Alueen läpi kulkee moderni metsätie tai -ura ja alueen eteläpuolelle puron ylittämistä varten on laskettu siltarumpu ja tehty ylityspaikka. Puron molemmin puolin on runsaasti erilaisia ja erikokoisia kuoppia ja kasoja, joista osa vaikuttaa samanikäisiltä miilujen kanssa ja osa selvästi tuoreemmilta eli moderneilta. Osa kuopista selittyy metsätien rakentamisella. Vanhimpien kuoppienkaan pohjalta ei kairausnäytteessä havaittu hiiltä, joten kyse ei liene hiilikuopista. Valtaosa isoimmista kuopista ryhmittyy puron ympärille muodostaen suojaisan syvänteen.
Luonti: 17.11.2023 Viimeisin muutos: 17.11.2023
Tutkimukset
Tanja Ranta / Länsi-Uudenmaan museo tarkastus 2023
Luonti: 17.11.2023
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.