Kohde sijaitsee Orikankaalla Utasesta lounaaseen ja Ala-Eskolasta länteen. Tarkemmin kohde sijaitsee Orikankaan eteläpuolisessa notkelmassa. Kohde on osa laajempaa Keisarintieksi kutsutta historiallista kulkutietä.
Keisarintie on rakennettu 1600-luvulla yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja. Tie on kulkenut Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania on jatkunut Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse. Historiansa ensimmäiset vuosikymmenet tie soveltui vain ratsukäyttöön ja lienee saatu ajokelpoiseksi 1700-luvun puolivälissä. Vuoden 1974 arkistoinventoinnissa Keisarintiestä mainitaan, että tie on yhdistetty keisari Aleksanteri I Suomen matkaan vuonna 1819, joka ei kuitenkaan ole käyttänyt tätä tietä matkallaan Kajaanista Ouluun. Tiellä on kulkenut kuitenkin kuningas Kustaa II Adolf vuonna 1622.
Kohteen kohdalla kulkee käytössä oleva tie vuoden 1920-1940-luvun kartoilla nimellä Postitie. Vuoden 1980 peruskartalla tien kohdalla on enää katkoviivamerkintä, mutta tie on nimetty Keisarintieksi. Tien linjaus näkyy tästä eteenpäinkin katkoviivalla merkittynä kartoilla.
Vuoden 2024 inventoinnissa todettiin, että Keisarintien linjaus kulkee Orikankaan lounaispuolisella alueella pohjois-etelä-suunnassa. Tieuran todettiin toimineen kulkuväylänä metsänhoidossa sekä vapaa-ajan retkeilyreittinä. Se erottui maastossa noin 7 metriä leveänä penkereenä, joka oli osassa kohtaa ympäröivää maastoa korkeampi.
Orikankaan eteläpuolisessa notkelmassa havaittiin vuoden 2006 inventoinnissa vanhan ojasillan jäännöksiä. Ne näkyivät osittain hiekan ja tupeen alta. Sillan leveys oli 3,2 metriä ja se arvioitiin tehdyksi tien suuntaan asetelluista puunrungoista ja tiivistetyn ajokelpoiseksi kasaamalla maata päälle. Puiden päät eivät olleet näkyvissä. Noin 80 metrin pituinen tien alavin osuus arvioitiin havaintojen perusteella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.
Vuonna 2024 tien alavimman osuuden alueelle tehtiin kaksi koeojaa/-kuoppaa. Toinen tehtiin lähelle kohteen pohjoispäätä tien itälaitaan ja toinen jokseenkin notkelmasta länteen laskevan ojan kohdalle tien länsilaitaan. Kummassakin koekupassa erottuu vanhoja tiekerroksia myöhäisempien tien tasauskerrosten alla. Eteläisessä kuopassa kerrostumissa todettiin myös maatuneen puun kerros. Vuoden 2006 inventoinnissa havaitusta puurakenteesta ei tehty havaintoja. Tietä on ilmeisesti tuon jälkeen tasattu tuomalla paikalle maata.
Kohteen aluerajaus rekisterissä perustuu vuoden 2006 maastohavaintoihin ja se käsittää noin 80 metrin pituisen tien alavimman osan.
Luonti: 26.1.2023 Viimeisin muutos: 1.10.2025
Tutkimukset
Maria Suvanto inventointi 2006
Huomautuksia: Vanha Oulu-Kajaani-Maantie. Tieinventointi Utajärveltä Kajaaniin. Pohjoispohjanmaan liitto 2006. Kirjajulkaisu. Ei erillistä raporttia Museoviraston arkistossa.
Luonti: 26.1.2023 Viimeisin muutos: 1.10.2025
Jussi-Pekka Hiltunen ja Maria Södö tarkkuusinventointi 2024
Huomautuksia: UTAJÄRVI Mustikkakangas asemakaava-alueen laajennuksen arkeologinen
tarkkuusinventointi. Raportti ei vielä Museoviraston sähköisessä arkistossa.
Huomautuksia: Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa. Kohde kuvataan sivuilla 152-153.
Luonti: 1.10.2025
Maria Suvanto arkistotutkimus 2006
Huomautuksia: Lapin liiton julkaisusarja A/20/2006. Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa.
Luonti: 1.10.2025
Maria Suvanto arkistotutkimus 2004
Huomautuksia: Oulun kaupunki ; Muhoksen kunta. Raportti Museoviraston sähköisessä arkistossa.
Luonti: 1.10.2025
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.