Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Isokyrö
muu kulttuuriperintökohde
Isonkyrön pappila	1000043879

Tyyppi:	asuinpaikat pappilat
Ajoitus:	historiallinen
Muut nimet:	Mariedal
Paikkatieto- selite:	Nykyisen päärakennuksen sijainti.
Z/m.mpy alin: 20.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Pappila sijaitsee Kyrönjoen lounaisrannalla, Kyrön keskiaikaisesta kivikirkosta noin 300 metriä kaakkoon. Kirkko on ollut samalla paikalla viimeistään 1400-luvulta lähtien. Nykyisen pappilan ympäristö on etelä- ja länsipuolelta rakennettua, mutta peltoalue kirkon ja pappilan välissä on edelleen viljelty. Pappilan päärakennusta (Mariedal) ympäröi puisto hoidettuine nurmialueineen.

Pappilan tonttia on tutkittu arkeologisesti vuonna 2015 Etelä-Pohjanmaan keskiaikaisten pappiloiden inventoinnissa. Tällöin päärakennuksen ympäristöön on kaivettu seitsemän koekuoppaa. Tontilla havaittiin lähes metrin syvyyteen ulottuvia purkukerroksia 1800-1900-luvuilta. Niiden alla saattaa olla säilynyt vanhempia kulttuurikerroksia. Puistoalueella maa on sekoittunut aikaisemmassa kyntövaiheessa, vaikka on tietysti mahdollista, että jollain paikoin on vielä jälkiä alueella aiemmin sijainneista rakennuksista. Pappilan ja kirkon väliset pellot ovat täysin sekoittuneet myös syvemmissä kerrostumissa salaojitusta tehtäessä. Mikäli pappila on sijainnut aiemmin lähempänä kirkkoa ja samalla puolen kuin nykyään, kerrostumien voi olettaa pitkälti tuhoutuneen.

Isonkyrön pappilan tonttimaan siirrosta ei ole säilynyt tietoja. Viimeistään 1700-luvulta saakka miespiha on ollut nykyisen päärakennuksen ympärillä. Pappilan rakennuskantaa ympäröivät joen puolta lukuun ottamatta pellot. Läheisen kirkon ympärillä on kuitenkin ollut ainakin joitakin pappilan rakennuksia, koska siitä tiedetään piispa Johannes Gezelius vanhemman huomauttaneen tarkastusmatkallaan vuonna 1673. Hän kehotti tuolloin siirtämään rakennukset tulipalovaaran vuoksi pois kirkon viereltä. Samasta aiheesta huomautettiin myöhemminkin, jolloin kehotettiin siirtämään mäkituvat pois kirkon vierestä, johon saisivat jäädä vain lukkarin ja pitäjänlautturin huoneet. Siirtokehotusta ei ilmeisesti tälläkään kertaa noudatettu.

Isonkyrön pappila on ollut poikkeuksellisen suuri, kaksi manttaalia. Peltopalsta oli kilometrin leveä ja 10 km pitkä niittyineen ja nevoineen. Pappilan metsäalue oli yhteinen Ikolan kylän kanssa. Vuonna 1641 kirkkoherralla oli yhteensä 64 kotieläintä: kuusi hevosta, 27 nautaa, 25 lammasta ja kuusi sikaa. Päärakennus käsitti 1600-luvulla tuvan, papinkamarin ja makuukamarin. Eri rakennuksessa oli ns. piispanhuone (piispantupa), porvaritupa matkalaisia varten, pari muuta huonetta sekä palvelusväen pirttejä.

Luonti: 14.3.2022 Viimeisin muutos: 14.3.2022

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Isonkyrön pappila