Pappilan nykyinen sijainti 1400-luvun loppupuolella rakennetun kirkon pohjoispuolella periytyy jo keskiajalta, ensimmäinen maininta Lohjan pappilasta tilana on vuodelta 1384 (FMU/DF 925). Nykyisin Lohjan museona toimivan pappilan tontilla sijaitsee pääosin 1800- ja 1900-luvuilta peräisin olevaa rakennuskantaa sekä 1700–1800-luvuilta peräisin olevia puutarha- ja puistoalueita.
Piha-alueella kesällä 2021 tehdyssä sähkökaapelointien arkeologisessa valvonnassa löytyi pihapiirin länsireunaa kulkevan tien ja piha-aidan väliseltä alueelta, päärakennuksen ja museokahvilana toimivan apupapin talon välistä uunirakenteen kulma ja siihen liittyvästä kultuurikerroksesta 1400-luvulle ajoittuva raha. Alueella on Hans Fattenborgin vuoden 1777 (KA MMA B27:23/2-3) kartan perusteella sijainnut pappilan yrttimaa sekä pappilan pihaan johtava tie.
Vaikka pappilan pihapiiri on ollut pitkään käytössä, on hyvin mahdollista että keskiaikaisia ja uuden ajan alun rakenteita ja kulttuurikerroksia on edelleen säilynyt ainakin edelleen rakentamattomana olevan 1700-luvun yrttimaan ja mahdollisesti ainkin 1700-luvulta saakka samassa jokseenkin samassa paikassa kulkeneen tielinjauksen alla. Myös varsinaisen pihapiirin ja nykyisen päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevan puutarhan alueella on voinut säilyä 1800-lukua vanhempia kerroksia.
Luonti: 9.9.2021 Viimeisin muutos: 13.9.2021
Tutkimukset
Mikroliitti Oy valvonta 2021
Luonti: 9.9.2021
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.