Vaasa
kiinteä muinaisjäännös
Kohålsviken S	1000039625
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     tervahaudat
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Arvioitu Lidar-kuvasta
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7001497 I: 221654 YKJ P: 7004432 I: 3221713 ETRS89/WGS84 Lat: 63.03565381° Lon: 21.49308911° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 2.1392' Lon: 21° 29.5853' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 2' 8.3537" Lon: 21° 29' 35.1208"

Kuvaus

Tervahauta, jonka halkaisija on noin 20 metriä. Hauta sijaitsee avohakatussa ja kivisessä maastossa ja sen rakenne on hyvin säilynyt. Hauta on syvän suppilomainen ja tervan juoksutukseen käytettyä puuränniä varten kaivettu kanava laskee länsilounaaseen. Tervahauta sijaitsee tilanrajalla ja sijoittuu halssi mukaanlukien noin 5-6 metrin korkeuskäyrien väliin. Parin kannon päällä oli hiiltä, joka oli peräisin haudan pohjalle tehdystä sysimustalta näyttävästä lapionpistosta. Haudan eteläpuolella on auennut noin 3-4 metrin korkeuskäyrän rajaama Utteröfjärden-nimiseen lahteen kuuluva reilun hehtaarin kokoinen poukama, jonka länsirantaa on suojannut halssin suulta lounaaseen laskeva kohouma, joka päättyy nykyisen Mörtströmsvägenin mökkitien paikkeille. Tervahaudan ympäristö on tarjonnut maastonmuotojensa puolesta luonnollista säänsuojaa. Haudan olemuksen perusteella tervaa on poltettu useita kertoja. Sijainnin perusteella tuotanto on voinut alkaa jo 1600-luvulla, mutta todennäköisesti metsävarat ovat riittäneet tehokkaampaan tuotantoon vasta myöhemmin. Metsä tervahaudan itäpuolella on siirtolohkareiden hallitsemaa melko vaikeakulkuista maastoa. Tervatynnyrit on voitu varastoida lahdenpoukaman rannalle odottamaan vesitiekuljetusta, joka on ollut todennäköisin kuljetustapa. Pitäjänkartalle on piirretty idästä kyläasutuksen suunnasta tuleva polku, joka kulkee tervahaudan kautta rantaan. Tervahaudan itäpuolella todettiin kyllä polku, mutta sitä ei lähdetty seuraamaan. Lahdenpoukaman nimi on Kohålsviken. Kinttupolku voi liittyä tervanpolton jälkeiseen kesälaidunnukseen, kun metsä on ollut uudistumassa. Lahdenpoukamaan on tullut myös talvitie läpi nykyään ojitetun Gloetin soisen maaston, mutta varsinaiset tieyhteydet on rakennettu vasta 1970-luvun jälkeen. Halssin suulta lähtee kohouma myös itään ja 3-4 metrin käyrä muodostaakin suuremman rikkonaisen lahden, jonka pohjukassa on myös toinen tervahauta Kohålsviken N.

Luonti: 27.10.2020 Viimeisin muutos: 16.3.2021

Tutkimukset

Pentti Risla tarkastus 2020

Luonti: 27.10.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: