| Kuvaus: Peltoon työntyvän niemekkeen länsi- ja itäpuolella on kaksi erillistä löytökeskittymää. Koordinaattipiste osoittaa löytöpaikan läntisen löytökeskityttymän sijaintia.
Löydöistä on verifikaatti Raasepori Österby Skällargård ja Västerby Västerbybäcken, selvitys esineen vastaanotosta, P. Maaranen 5.7.2018 Museoviraston kokoelmissa. Läntisestä löytökeskittymästä on reilu 40 löytöä. Niihin lukeutuu mm. plombeja, rahoja ja solkia. Itäisestä löytökeskittymästä on vähemmän löytöjä, noin 10 kpl. Niihin lukeutuu mm. plompi ja liitupiipun kappale. Verifikaatissa on löytöjen tarkkaa sijaintia osoittavat kartat.
Niemekkeen kautta on kulkenut tie 1800-1900-luvulla (vuoden 2022 inventointiraportin mukaan tie on piirretty ensimmäisen karttan 1840 pitäjänkarttaan ja näkyy vielä 997 peruskartalla) ja sen jäännös on vielä nähtävissä niemekkeellä. Tien itäpuolella on maastossa matala, epämääräinen ja turvepeitteinen, halkaisijaltaan noin 1 m oleva kivikasa. On mahdollista, että kasa liittyy tien rakentamiseen. Lisäksi tiejäännöksen lähellä on 2010-luvulla paikalle ajettujen mukulakivien kasa.
Niemekkeen lähellä pellolla on pikkuruinen peltosaareke, jossa on voimakkaasti turvepeitteinen kivikasa, halkaisijaltaan noin 1 m. Todennäköisesti kyse on raivauskivistä, jäännös voi liittyä myös tien rakentamiseen.
Tarkastuksessa 25.4.2020 peltoon pistävän niemekkeen länsi- ja itäpuoliset peltoalat tarkastettiin kulkemalla kauttaaltaan läpi. Kallion länsipuolisella peltoalalla oli runsaasti asuinpaikkalöytöjä, mutta itäpuolella vain vähän. Länsipuoleisella peltoalalla, josta on runsaasti metallinetsinlöytöjä, havaittiin tarkastuksessa pellon pinnalla kirkasta ja vihreää pullolasia, valkeaa lasitettu posliinia, sisältä lasitettua punasavikeramiikkaa ja kirkasta puristelasia (lautasen kappale). Löydöt vaikuttivat 1800-1900-luvun löydöiltä.
Peltoon työntyvän niemekkeen länsipuolella on runsaasti erilaisia asuinpaikkalöytöjä, jotka viittaisivat lähellä olleen asutusta. Ei ole aivan mahdotonta, etteikö alueen seutuvilla olisi ollut 1900-luvun alussa jokin asuinpaikka, josta roska on levinnyt ympäristöön. Kyseessä voisi olla esimerkiksi mäkitupa tai vastaavantyyppinen asutus, jonka olemassaolo ei ole tallentunut kartoille. On myös mahdollista, että pellolla olevat löydöt ovat asutukseen liittyvien tunkioiden mukana peltoon levinneitä. Alue on vuoden 1701 kartalla niittyä. Löydöt ajoittunevat pääosin 1800-1900-lukuun. |