Kourlan kylässä oli 1500-luvun puolivälissä kaikkiaan 8 verotaloa, joiden määrä 1570-luvulle tultaessa putosi neljään. Vuonna 1600 yksi kylän talollisista, Carl Claesson sai talolleen verovapauden ratsupalvelusta vastaan. Carl Claessonin poika Jacob Claesson Skoo aateloitiin vuonna 1640 (Jacob Hästesko-Fortuna), ja vuonna 1949 hän sai läänityksenä Kourlan rälssitilan, josta näin tuli säteri.
Kourlan rälssitalo mainitaan autiona rälssitilojen luettelossa vuodelta 1678. Säteritarkastusten luettelossa Kourlan säteri ei vuonna 1734 ollut vaaditussa kunnossa, vuosina 1780-1792 sen mainitaan olleen jossain määrin rappiolla ja vuonna 1800 joltisessakin kunnossa. Vuonna 1768 Kourla päätyi useiden omistajanvaihdosten jälkeen Toll-suvun haltuun.
Kourlan kartanon nykyisen päärakennuksen tonttimaalle on Samuel Broteruksen vuoden 1709 (KA MHA U B52:1/1) karttaan sekä vuoden 1725 tiluskarttaan on (KA MHA I B52:1/2-3) merkitty kaksi säterin alaisuudessa ollutta taloa, Ryttare hemman (1725 Rusthållet) ja Augment hemman. Nykyinen, 1820-luvulta peräisin oleva päärakennus sijaitsee kutakuinkin aiemman rusthollin paikalla. Sen pihapiirissä sijaitsee vanhempi sivurakennus jonka on arveltu olevan peräisin 1770-luvulta.
Kohde on paikannettu historiallisten karttojen perusteella ja sen sijainti on suuntaa antava.
Luonti: 26.8.2019 Viimeisin muutos: 24.4.2024
Tutkimukset
Thomas Ermala arkistotutkimus 2019
Luonti: 26.7.2022
Tarja Knuutinen/Länsi-Uudenmaan museo arkistotutkimus 2024
Luonti: 23.4.2024
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.