Soini
muu kulttuuriperintökohde
Puutie	1000035480
Tyyppi:	kulkuväylät     tienpohjat
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys
Muut nimet:	Valkama
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6976931 I: 368427 YKJ P: 6979856 I: 3368545 ETRS89/WGS84 Lat: 62.89853096° Lon: 24.41090618° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 53.9119' Lon: 24° 24.6544' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 53' 54.7115" Lon: 24° 24' 39.2623"

Kuvaus

Kortejärven ja Limajärven välisellä noin 3 km leveällä kannaksella ollut puusta valmistettu sahapuiden vetämiseen tarkoitettu hevosvetoinen ”rautatie”, joka oli pietarsaarelaisen Malmin kauppahuoneen käytössä vuosina 1871-1884. Poikkeuksellinen ”Puutie" liittyi uittoreittiin, jota pitkin kuljetettiin puita Tukkiniemen sahalle Pietarsaareen. Etelä-Pohjanmaan uittoperinteeseen liittyvä Puutie erottuu edelleen melko selkeästi maastossa suorana polkumaisena linjana varsinkin Limajärven puoleisessa päässä. Limajärven rannassa sijaitsi aikanaan Valkaman torppa, jonka pihassa oli ajomiesten kämppä sekä korjauspaja puuvaunuille. Nykyisin paikalla on 1900-luvun alkuvuosikymmeninä valmistunut kesäasuntona toimiva asuinrakennus. Pietarsaarelainen Malmin kauppahuone perusti vuonna 1860 Tukkiniemen sahan, johon puutavaraa ajettiin talvisin muun muassa Karstulan Pääjärven suunnalta. Kuljetuskustannukset nousivat kuitenkin niin korkeiksi, että suunnitelmiin nousi käyttää vastavirtaan virranneita vesireittejä. Ongelmaksi muodostuivat kuitenkin uittokelvottomat koskipaikat. Vuonna 1870 päädyttiin lopulta erikoislaatuiseen ratkaisuun ja rakennettiin Kortejärven ja Limajärven väliselle kolmen kilometrin kannakselle puinen rautatie. "Puutie" valmistui Otto August Malmin toimiessa kauppahuoneen johdossa vuonna 1871. Sen rakenne vastasi käytännössä rautatietä ja rata oli pengerretty. Ratapölkyt olivat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Pölkkyihin kiinnitettiin honkapuista veistetyt kiskot suurilla takorautanauloilla. Raiteiden leveys vastasi lähes nykyaikaista rautateiden leveyttä. Kiskojen väli oli peitetty hiekalla helpottamaan hevosten liikkumista. Hevosten vetämät noin kuuden metrin pituiset ja kaksiakseliset vaunut olivat kokonaan puisia. Puutien ansiosta tukkeja ei tarvinnut enää seisottaa yli kahta vuotta kaatosijoillaan. Tukit vedettiin aluksi ns. ”rapakanavaa” pitkin raideparin viereen, mistä ne lastattiin neljään vaunuun. Vaunut vedettiin kiskoja pitkin Limajärven rannalle Valkaman talon rantaan, missä vaunut purettiin veteen. Kortejärvellä odottivat toiset neljä vaunua odottamassa. Tämän jälkeen puut uitettiin vastavirtaan Punsajärveen ja edelleen Hankakosken kautta Hankajärven Jokapaikan lahteen, missä puut nostettiin maalle ja kuljetettiin Kuninkaanjoelle edelleen kuljetettavaksi Tukkisaaren sahalle. Käytössä oli 12 vaunua, joista neljää lastattiin, neljää purettiin Limajärvellä ja neljä odotti lastausvuoroaan Kortejärven toisella rataosuudella. Työtä tehtiin seitsemästä iltakuuteen ja sulan kauden aikana myös yövuorossa. Valkaman talolla puutien päässä oli uloslämpiävä pieni kämppä, ”Paapeli”, ajomiehille sekä korjauspaja vaunuille. Puutie oli käytössä aina vuoteen 1884 saakka. Lakkauttamisen eräänä syynä oli vuonna 1873 Kotkaan perustettu Gutzeitin saha, joka ulotti lonkeronsa vuosikymmenen aikana myös Malmin kauppahuoneen alueelle. Lisäksi hidas vastavirtauitto ei kyennyt kilpailemaan myötävirtareittien kanssa.

Luonti: 31.7.2019 Viimeisin muutos: 12.3.2025

Tutkimukset

Olli Joukio (Seinäjoen museot) tarkastus 2019

Huomautuksia: Huomioita: Kiskoissa käytetyt puut ovat jo maatuneet, mutta maastossa näkyy selkeä suora linjaus. Tie on kasvanut ilmeisesti itäpäästä jo umpeen. Raportti Pohjanmaan maakuntien KIOSKI-tietokannassa.

Luonti: 1.2.2022 Viimeisin muutos: 1.2.2022

Toni Paukku (Heilu Oy) inventointi 2025

Huomautuksia: Soini, Hankajärvi, Iso-Punsa ja Limajärvi, rantaosayleiskaavan muutos. Arkeologinen inventointi 2025. Raportin kohde 5. Havainnot: Kohteen Vakamantien ja Hankamaantien välinen osuus kulkee metsäisellä ja rämeisellä alueella, jossa linjan pengerrakenne on selvästi havaittavissa. Osuus on avoimena pidetyiltä osiltaan merkitty maastoon moottorikelkkareitiksi. Hankametsäntien itäpuolella tehtiin metsäisessä maastossa havainto myös Karstulan suuntaan jatkuvan linjan itäisen osuuden rakenteista. Linja on monin paikoin metsittynyt ja aluskasvillisuuden peitossa, mutta rakenteet vaikuttavat säilyneen pääpiirteissään koskemattomina. Kohteen aluerajausta laajennettiin sekä maastohavaintojen että Maanmittauslaitoksen 5p laserkeilausaineistosta tehdyn tulkinnan pohjalta käsittämään myös tämä osuus Soinin ja Karstulan kuntarajalle saakka. Penger on keskimäärin noin 0,3 m korkea ja noin 4 m leveä, ja sammalten ja varpukasvien peittämä. Sen reunoilla kulkevat molemmin puolin aluskasvillisuuden peittämät matalat, keskimäärin noin metrin levyiset ojat, jotka voi havaita vaihtelevasti suurimmalta osin linjaa. Maarakenteen kokonaisleveys reunaojineen on keskimäärin noin 6 m ojien ulkoreunoilta mitattuna. Kohteen aluerajaus on tarkka ja perustuu näkyviin rakenteisiin.

Luonti: 27.7.2026 Viimeisin muutos: 27.7.2026

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  SOINI. Hankajärvi, Iso-Punsa ja Limajärvi, rantaosayleiskaavan muutos, Inventointi 2025 Toni Paukku & Teemu Tiainen (Heilu Oy)

kopioi linkki tälle sivulle: