Karvia
kiinteä muinaisjäännös
Pohjankangas 5	1000032820
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     pyyntikuopat
Ajoitus:	ajoittamaton, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Z/m.mpy alin: 160.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6899728 I: 264654 YKJ P: 6902622 I: 3264730 ETRS89/WGS84 Lat: 62.15560917° Lon: 22.48102216° ETRS89/WGS84 Lat: 62° 9.3365' Lon: 22° 28.8613' ETRS89/WGS84 Lat: 62° 9' 20.1930" Lon: 22° 28' 51.6798"

Kuvaus

Patamanevan luoteispään tuntumassa noin 25 metriä leveältä ja 60 metriä pitkältä alueelta hiekkakankaalta kartoitettiin yhteensä 4 kuoppaa.Kuopista dokumentoitiin halkaisija (kuopan sisäkehä) ja syvyys. Lisäksi kiinnitettiin huomio kuopanmuotoon ja ympäristöön. Kahteen kuoppaan tehtiin myös kairaus maakerrosten selvittämiseksi. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5-2 m ja syvyys 0,3-0,4 m välillä. Kuoppien ympärillä ei ollut näkyviä valleja. Kuoppien muoto on maljamaisen pyöristynyt, yksi on muodoltaan pyöristyneen neliskanttinen. Kairaushavaintojen mukaan kuopan nro 1 pohjalla on sammalen alla 2 cm:n paksuinen huuhtoumiskerros, minkä alla on 45 cm:n syvyyteen ruskeaa hiekkaa. Syvemälle ei kairattu. Kuopan nro 4 pohjalla oli kairaushavaintojen mukaan seuraavat maakerroket: 0-10 cm sammal, 10-12 cm huuhtoumiskerros, 12-22 cm nokimaa, 22-23 cm huuhtoumiskerros II, 23-33 cm ruskea hiekka, 33-45 cmvaalea hiekka. Syvemmälle ei kairattu. Kuoppien koordinaattitiedot ja mitat ovat inventointiraportin liitteenä. Kohde on hyvin säilynyt. Kyseessä lienee pyyntikuoppa-alue, jossa saattaa olla eri-ikäisiä pyyntikuoppia. Alue on jäkäläpohjaista mäntykangasta laajan suoalueen reunassa, joten se olisi varsin sopiva esim. metsäpeuran pyyntialueeksi. Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu Suomenselkään, mikä on metsäpeuran luontaista esiintymisaluetta. 1700 -luvulla metsäpeura on alueella ollut jo kuitenkin hyvin harvinainen. Keskiajalla alueella on kirjallisten lähteiden mukaan ollut satakuntalaisten eräsijoja ja alueelta tunnetaan lisäksi kivikautisia asuinpaikkoja. Koska pyyntikuoppia tiedetään Suomessa käytetyn kivikaudelta vähintään 1800 -luvun lopulle, jää kuoppien ikä tarkempien tutkimusten puuttuessa avoimeksi. Todennäköisesti ne ovat kuitenkin vähintään satoja vuosia vanhoja.

Luonti: 20.8.2018 Viimeisin muutos: 20.8.2018

Tutkimukset

Jouni Taivainen / Metsähallitus inventointi 2008

Luonti: 20.8.2018

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: