Ruotsin kruunu pani myllyt verolle vuonna 1585, jolloin sipsiöläisillä oli kaksi myllyä Huopionkoskessa tai ylempänä samalla reitillä. Vuonna 1589 laaditussa asiakirjassa mainitaan Sipsiön myllyn olevan yhteinen viljakkalaisten kanssa ja Helteellä oli (Huopiossa) yhteinen mylly Haikaran kanssa. Iso-Röyhiön kylän mylly mainitaan vuonna 1632. Huopionkosken myllytontti kuului aikaisemmin Haikaran ja vuodesta 1882 Haikaran puolikkaan Rantalan tilan maihin. Nykyinen myllytontti erotettiin läheisestä Rantalan tilasta. Nykyisin Kuruntien varteen sijoittuvalla tontilla on myllyn, sahan ja sähkölaitoksen sisältävä rakennus 1900-luvun alkupuolelta.
Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemistosta löytyy Huopionkosken myllyn rakentamisesta päätökset vuosilta 1843, 1877 ja 1913. Vuodelta 1866 on päätös verstaan rakentamisesta ja vuodelta 1913 sahan rakentamisesta. Vuodelta 1911 on annettu päätös saha- ja myllyliikkeen harjoittamisesta. Vuodelta 1927 on päätös sähkölaitoksen rakentamisesta Huopionkoskeen. Lisäksi koskessa on toiminut mm. pärehöylä.
Koskessa on sijainnut myös uittoon liittyviä rakenteita 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Huopionkoskessa on ollut kaksi uittoränniä. Uiton seurauksena koski on raivattu kivettömäksi. Uitosta muistuttaa kosken alajuoksulla yhä pystyssä oleva uittosuuli ja hieman kauempana nippu-uitto laituri. Laituri on rakennettu lohkotuista luonnonkivistä pieneen niemeen. Laiturin koilliskulmassa on betoniluiska.
Luonti: 11.10.2017 Viimeisin muutos: 14.11.2023
Tutkimukset
Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy / Kalle Luoto inventointi 2016
Luonti: 11.10.2017
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.