Mäntsälä
muu kulttuuriperintökohde
Levanto	1000030309
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Z/m.mpy alin: 70.00 Z/m.mpy ylin: 80.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6737442 I: 414605 YKJ P: 6740270 I: 3414741 ETRS89/WGS84 Lat: 60.76329569° Lon: 25.43266713° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 45.7977' Lon: 25° 25.9600' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 45' 47.8645" Lon: 25° 25' 57.6017"

Kuvaus

Levanto mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä vuonna 1490, jolloin siellä asunut Olavi toimi katselmusmiehenä Hautjärven takamaata koskevassa riita-asiassa. Vuoden 1539 maakirjassa Tennilän hallintopitäjään kuuluneessa Levannossa oli kolme isäntää: Pekka Olavinpoika, Mikko Heikinpoika ja Tuomas Matinpoika. Seuraavissa maakirjoissa kylän taloluku vaihtelee kolmesta viiteen ja vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan kylässä oli kolme taloa, joukossa Mäntsälän toiseksi varakkaimman miehen talo. Kuninkaankartastossa vuodelta 1780 Levanto on tiivis ryhmäkylä Hunttijärven pohjoisrannan luoteispuolella ja kylän mylly on merkitty rastilla Avojärvenojan varrelle. Vuoden 1786 isojakokartalle Hannulan uudistilan sijainti on jo merkitty, mutta Hammarslåttea ei. Mylly on Avojärvenojassa hieman Vasaraistentien sillan pohjoispuolella. Pitäjänkartoilla, Kalmbergin kartastossa ja Senaatin kartastossa Levanto on pysynyt samanlaisena tiiviinä ryhmäkylänä, jossa on vain Vasaraisen ja Hannulan tilat kauempana keskuskylästä. Kalmbergin kartastossa on Reuhon tila ja kaksi torppaa Levannon ja Saaren kylien välisen tien varrella. Reuho ja toinen torpista lienevät Rajunpellon länsipuolella vähän vanhan ja uuden tien risteyksestä etelään ja toinen torpista on ollut Siltalan kohdalla. Levannon vanhin asutus on mitä ilmeisimmin löydettävissä ryhmäkylän keskusalueelta. On mahdollista, että 1700-luvun lopussa liikamaille syntyneet Vasaraisten ja Hannulan tilat ovat aiemmin olleet torpan paikkoja. Levannon kylällä on ollut selvästi vähemmän torppia kuin muilla tutkimusalueen kylillä. Levannon kylä on uudisrakennuksista huolimatta säilyttänyt vanhan kylärakenteensa. Kylän pohjoisosassa, kohdassa p: 6737542, i: 414622, havaittiin inventoinnissa noin 10 x 6 metrin kokoinen mahdollinen kivijalka, jonka keskellä kasvaa pihlaja ja keskellä on myös hieman kumpua. Kivijalka on hieman epämääräinen ja koska vieressä on raivauskasoja, saattaa tässäkin olla kyse samasta asiasta.

Luonti: 18.2.2017

Tutkimukset

Petro Pesonen inventointi 2016

Huomautuksia: Pesonen, Petro 2017. Mäntsälä Saari, Kaukalampi, Levanto ja Hautjärvi. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 30.10.-1.11., 22.11. ja 29.11.2016.

Luonti: 18.2.2017 Viimeisin muutos: 14.12.2017

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Saaren osayleiskaava-alue, Inventointi 2016 Petro Pesonen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Mäntsälä Saari, Kaukalampi, Levanto ja Hautjärvi. Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 30.10.-1.11., 22.11. ja 29.11.2016; Inventointi; 2016

kopioi linkki tälle sivulle: