Kohde sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella noin 900 metriä Jämsänjoesta lounaaseen. Kähön kylä toimi käräjäpaikkana vuosina 1483-1492, jolloin siellä asui nimismies. Vuonna 1539 Kähössä oli neljä taloa. (Suvanto 1954, s. 117). Kähöstä käytettiin lukuisia hieman toisistaan poikkeavia nimityksiä, kuten Kedho, Kähöij, Kelkoo.
Kähö niminen talo on edelleen olemassa ja merkitty peruskartalle. Se sijaitsee peltojen keskellä valtatien 9 pohjoispuolella. Kähön pohjoispuolitse kulkee vanha tie, josta on jäljellä vielä Kähön ja Kauhkialan välinen osuus. Tien pohjoispuolella on kapea Märäsoja.
Kähön alue on arkeologisesti erittäin potentiaalinen rautakauden ja keskiajan suhteen (ks. Kähö). Vuonna 2013 metallinpaljastimen avulla löytyneet viikinki-ristiretkiaikaiset korun kappaleet ja jo 1997 löytyneet rautakautiset saviastianpalat viittaavat siihen, että alueella on asuinpaikka ja kalmisto rautakaudelta. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamatta keskiaikaan ja nykypäivään saakka. Kähön aluerajaus on suuri, koska löydöt ovat laajalta alueelta ja kohteen laajuus ja säilyneisyys selviävät vain arkeologisella kaivauksella.
Luonti: 30.3.2016 Viimeisin muutos: 17.6.2016
Tutkimukset
Vesa Laulumaa inventointi 2015
Luonti: 4.11.2016
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.