Parainen
kiinteä muinaisjäännös
Rosenhamn rantautumispaikka	1000026213
Tyyppi:	kulkuväylät     satamat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6660701 I: 192684 YKJ P: 6663499 I: 3192730 ETRS89/WGS84 Lat: 59.96843678° Lon: 21.49134180° ETRS89/WGS84 Lat: 59° 58.1062' Lon: 21° 29.4805' ETRS89/WGS84 Lat: 59° 58' 6.3724" Lon: 21° 29' 28.8305"

Kuvaus

Luonnonsatama muodostuu Myshamnin luonnonsataman pohjoispuolella sijaitsevien Vällingskär-, Mörgrundet-, Disken- sekä Måsgrundet-nimisten luotojen keskelle. Saari, jolla rantautumispaikka sijaitsee, on maastokartassa nimetön, mutta historiallisissa lähteissä se tunnetaan nimellä Rosenhamn. Paikka ei ole kovin hyvä satama, se on melko altis lännen ja idän puoleiselle tuulelle. Saarten välinen pohja on kuitenkin tasainen hiekkapohja. Rosenhamn on merkitty Karl Johan Ezeliuksen isojakokarttaan vuosilta 1821 ja 1830 ja myöhemmissä kartoissa 1845, 1910-luvulla ja 1911. Hans Hanssonin 1650-luvulla laatimassa kartassa Maskun ja Piikkiön kihlakunnista saari on merkitty nimellä Ristören (vaihtoehtoisesti Lill vijskär). Rosenhamnin keskellä kahden SW-NE-suuntaisen kallioselänteen välissä on notko, jonka ala kartalta mitaten on noin 800 m². Notkon pohjalla on noin 30 metriä pitkä, noin metrin syvyinen ja 2−4 m leveä uoma, joka johtaa pohjoisrannalta notkon pohjukkaan. Maaperä on hiekkaa ja soraa, joka normaalisti kerrostuu tasaiseksi pinnaksi, ei uomaksi. Uoma on siis kaivettu, ja pohjukassa näkyykin jyrkkä lapiolla kaivettu seinämä. Saareen on ilmeisesti kaivettu uoma, joka on suojannut sen sisään vedettyjä veneitä merenkäynniltä. Rannansiirtymisajoitus inventointiraportissa (Tuovinen 2016: 20−24) selostetun vaaituksen perusteella osoittaa, että uoman mahdollinen käyttöperiodi on likimäärin 1480-luvulta 1560-luvulle ja että uoma on maatunut kuivaksi maaksi viimeistään 1680-luvulla. (tiedot Tapani Tuovinen.)

Luonti: 26.3.2015 Viimeisin muutos: 5.12.2019

Tutkimukset

Tapani Tuovinen inventointi 2014

Huomautuksia: Saaristomeren kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu: Yleisinventointi 10.6.–8.11.2014.

Luonti: 27.3.2015

BalticRIM Tapani Tuovinen inventointi 2019

Luonti: 9.1.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/170/05.04.01.00/2020 KEMIÖNSAARI, PARAINEN, EURAJOKI, PORI, MERIKARVIA, Saaristomeri – Eteläinen Selkämeri. Saariston arkeologinen ja meriarkeologinen inventointi 2019. Tutkimusraportti   Arkeologiset hankkeet  Kemiönsaari, Parainen, Eurajoki, Pori, Merikarvia. Saaristomeri - eteläinen Selkämeri., Inventointi 2019 Tapani Tuovinen ja Riikka Tevali

kopioi linkki tälle sivulle: