Pello
muu kulttuuriperintökohde
Konttaköngäs 3	1000024972
Tyyppi:	teollisuuskohteet     uittolaitteet
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Tallennusperuste:	kulttuurihistoriallinen merkitys
Paikkatietoselite:	GPS alueen keskipiste
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7411555 I: 381975 YKJ P: 7414654 I: 3382100 ETRS89/WGS84 Lat: 66.79934667° Lon: 24.31458790° ETRS89/WGS84 Lat: 66° 47.9608' Lon: 24° 18.8753' ETRS89/WGS84 Lat: 66° 47' 57.6480" Lon: 24° 18' 52.5164"

Kuvaus

Kohteeseen kuuluu kahden uittoruuhen sekä säästöpadon jäännös. Konttakönkään kosken länsipuolella on metsäautotie, josta on opasteet ja polku koskelle. Polku kulkee uittojäänteiden (säästöpato ja ruuhet) pohjoisosan yli. Koskea on rakennettu ja kunnostettu useampaan kertaan. Itse koskessa on nähtävissä sotien jälkeiseen uittotoimintaan liittyviä rantojen raivauskivikkoja ja sivu-uomien kivipatoja. Kosken länsipuolella on kahden 1910- ja 1930- luvulla valmistuneen uittoruuhen jäänteet, josta itäisempi (eli nuorempi, rak. 1932) näkyy selkeänä rakenteena metsämaastossa. Sen alaosa päättyy koskeen, tosin uittoruuhen eteläpään yhteys koskeen on suljettu kivi- ja maavallilla ilmeisesti 1950-luvulla. Itse ruuhesta on näkyvillä lähinnä kanavan paikka ja puurakenteita. Könkään niskalla olleen säästöpadon paikalla on 1900-luvun loppupuolella rakennettu kävelysilta. Koskenniskan säästöpadosta on säilynyt maapatoa sekä kosken arkkujen jäänteitä nykyisen sillan alla. Kävelysillan eteläpuolella maasto on paikoittain hyvin peitteistä ja uittoruuhen hahmottaminen kokonaisuutena on hankalaa. Kosken perkaaminen alkoi varsinaisesti sodan jälkeen, jolloin koskea kunnostettiin konevoimin ja mahdollisesti räjäyttämällä. Kunnostusalueen sivuuomien ja uittoruuhen sulkevat padot ovat tältä ajalta. Uitto päättyi 1960- luvulla, jonka jälkeen koskea on kunnostettu 1980-luvulla. Muinaisjäännökseksi ehdotetaan rajattavaksi uittoruuhien ja säästöpadon alue kosken länsipuolella. Koskessa olevat rakenteet on todennäköisesti pitkälti raivattu 1900-luvun jälkipuoliskolla. Konttakönkään uittorakenteet ovat melko hyvin säilyneet ja ne edustavat merkittävää elinkeinoa. Konttajoen uiton merkkien yleisen häviämisen vuoksi, uittoruuhen ja säästöpadon jäänteitä voidaan pitää merkittävinä.

Luonti: 12.12.2014 Viimeisin muutos: 14.12.2017

Tutkimukset

Jari Heiskanen, Kalle Luoto inventointi 2014

Huomautuksia: Pello ja Ylitornio, arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys. Tengeliöjoen vesistön Miekojärveen laskevien Aalis- Kontta-, Luomalan- ja Alposjokien kalataloudellisesti kunnostettavat virta-alueet.

Luonti: 14.12.2017

Laura Ohenoja tarkastus 2024

Luonti: 19.8.2024

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Pello ja Ylitornio, arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys. Tengeliöjoen vesistön Miekojärveen laskevien Aalis- Kontta-, Luomalan- ja Alposjokien kalataloudellisesti kunnostettavat virta-alueet.; Inventointi; 2014

kopioi linkki tälle sivulle: