Kohde sijaitsee aivan Kaarinan ja Turun rajalla, rajasta vain noin 10 metrin päässä, Aurajoesta noin 450 metriä luoteeseen. Löytöpaikka on metsäistä moreenirinnettä Keetterinmäen luoteisrinteellä. Rahat löytyivät kohti avokalliota kulkevalta metsäpolulta ja sen varrelta.
Kätkö löytyi metallinetsimellä syyskuussa 2014. Löydettäessä rahat eivät olleet yhdessä rykelmässä, vaan niitä oli hajallaan noin 7 metrin pituisella matkalla polun varrella, noin 10–15 cm:n syvyydessä nykyisestä maanpinnasta. Pääosa rahoista löytyi metsäpolulta, mutta muutamia rahoja löytyi noin 1-1,5 metrin etäisyydellä polusta. Tarkastuksessa paikalla ei havaittu mitään kalmistoon viittaavaa.
Kätkö sisältää yhteensä 26 rahaa tai rahan fragmenttia. Kokonaisia rahoja on 16 kpl, loput ovat enemmän tai vähemmän fragmentoituneita. Rahojen kunto vaihtelee; osa on erinomaisessa kunnossa ja osa tunnistamattomissa kulumisen ja/tai fragmentoitumisen vuoksi. Kätkö sisältää pelkästään länsimaisia rahoja, sisältäen hyvin tyypillisiä rahoja, kuten englannin kuningas Ethelred II ja saksalaisia Otto ja Adelheid –tyypin rahoja. Rahojen joukossa on yksi raha, joka on erityisen mielenkiintoinen. Se on Ethelred II rahan skandinaavinen imitaatio.
Kätkö ajoittuu viikinkiajan (800–1050 jKr.) loppupuolelle, 1000-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Jonkinlainen ajallinen kiinnekohta saadaan vuodesta 1036 eli kätkössä on muutamia rahoja, joita on alettu lyödä vasta vuonna 1036, joten ainakaan ennen tätä rahat eivät ole voineet joutua maahan.
Polku- tai tieura, josta rahat löytyivät, on merkitty jo 1800-luvun lopun senaatinkarttaan. On täysin mahdollista, että 1800-luvulla käytössä ollut, Ravattulasta Haagaan kulkenut kulku-ura on ollut olemassa jo rautakauden lopulla. |
takaisin
Koordinaatit