Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Rauma
kiinteä muinaisjäännös
Vasarainen (Wasarais)	1000024333


Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty

Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Rauman kirkosta 6,5 km kaakkoon.
Z/m.mpy alin: 13.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Vasaraisten kylä ajoittuu 1300–1400-luvulle. Kylä muodosti keskiajalla jakokunnan viereisten Soukaisten, Nihattulan ja Tarvolan kanssa. Vasaraisten nimi esiintyy ensimmäistä kertaa kirjallisissa lähteissä vuonna 1540. Vuonna 1571 kylässä oli tiettävästi kuusi taloa. Vasarainen autioitui isovihan (1713–1721) seurauksena ja ainoastaan Isotalon peltoja pidettiin kaiken aikaa viljelyksessä. Vuosikymmenten kuluessa oli rajojen suhteen syntynyt suurta sekaannusta. Tämän vuoksi Anders Mörne oli kartoittanut kylän jo vuonna 1754 saamatta kuitenkaan maanomistussuhteita tyydyttävästi järjestetyksi. Vuonna 1772 ryhdyttiin kartoittamaan Vasaraisten kylää isojakoa ja autiotilusten erottamista varten. Työn suoritti maanmittari Christian Fabrell. Isojako saatiin Vasaraisissa päätökseen vasta vuonna 1791. Tilat olivat kruunun autiotila Marttila, Hannula, Tiila (Lauri), Kestilä, Paavola ja Isotalo. Paavolaa viljeltiin isojaon aikana jo kahdessa osassa (Paavola ja Jokela). Puolet Isotalosta kuului puolestaan Soukaisten rusthollarille.

Kylätontti sijaitsi isojaon aikoihin nykyisen koulun eteläpuolella Nihattulantien ja Vasaraistentien
risteyksen läheisyydessä Nairastenojan molemmin puolin. Vuoden 1778 kartan mukaan joen eteläpuolella sijaitsivat Hannulan talo, Lauri sekä Isotalo. Pohjoispuolella sijaitsivat puolestaan Kestilä, Paavola ja Jokela. Kylän pelto- ja niittymaat sijaitsivat Nairastenojan sekä pääosin Ihamonojan varsilla.

Vasarainen on historiallisen merkittävyytensä vuoksi kulttuuriperintökohde. Alueen rajaus on suuntaa antava. Kohde on rajattu kokonaisuudeksi isojakokartassa näkyvän vanhan kylätontin rajaus ja kohteen ympäristö huomioiden.

Kohteessa on myös kaksi aluetta, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueet sijaitsevat:
a) Kodisjoentien itäpuolella osa vanhaa Hannulan ja Laurin talojen rakentamatonta tonttia,
b) Nihattulan tien eteläpuolella oleva osa edellä mainittujen talojen tonttia (koulua vastapäätä) ja ns. Kellarimäkeä. Tien vieressä on hylätty kellari, iästä ei ole tietoa. Sen itäpuolella on nuoremman oloinen, tai ainakin kunnostettu, maakellari joka kuuluu Isotaloon. Isojaontäydennyksessä v.1878 aluetta kutsutaan ”kylämäeksi” (bytomt), joka jakautui molemmille Isotalon puolikkaille. Alue on ehkä ollut liian kivikkoinen muuhun käyttöön.

Luonti: 31.10.2014

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Vasarainen (Wasarais)