Tammela
kiinteä muinaisjäännös
Kytö vanha pappila	1000023242
Tyyppi:	asuinpaikat     pappilat
Ajoitus:	historiallinen, 1600-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Ruisluoto
Paikkatietoselite:	viimeisimmän pappilan päärakennuksen koordinaatit
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6745012 I: 320906 YKJ P: 6747843 I: 3321004 ETRS89/WGS84 Lat: 60.80007783° Lon: 23.70842002° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 48.0047' Lon: 23° 42.5052' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 48' 0.2802" Lon: 23° 42' 30.3121"

Kuvaus

Tammelan vanhin tunnettu pappilanpaikka sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla Pappilanlahden ja Loimijoen suun välisellä niemekkeellä, Kydön kylässä, Tammelan kirkolta noin kolme kilometriä lounaaseen. Asuintontti on moreenikerrostumien ja kallion päällä, ympäröivät pellot ovat savipohjaisia. Vanha pappilan päärakennus sijaitsee entisen pappilan pihapiirin korkeimmalla kohdalla. Vanhimmat säilyneet tiedot pappilasta ja sen irtaimistosta ovat 1500-luvun alkupuolelta, mutta kirkkopitäjä ja pappila ovat voineet olla olemassa jo 1400-luvulla. Rakennuskantaan kuului holvattu kellari jo vuonna 1648. Vuoden 1695 tiedoissa pappilaan kuului useita rakennuksia. Pappila on palanut 1808 ja sen tilalle tehty päärakennus on edelleen käytössä. Pappilan rakennukset omistaa Tammelan kunta, joka on käyttänyt kiinteistöä vanhainkotina. Tammelan pappilan alueesta on myös säilynyt maakirjakartta vuodelta 1649. Tonttimaa on sijainnut tuolloin samalla paikalla kuin myöhemminkin. Varhaisimpaan karttaan on merkitty (asuin)rakennukset pihan pohjois- ja itäreunoille. Vuoden 1784 kartalla pappilan päärakennus on kuvattu pihapiirin pohjoisreunalle. Inventoinnissa 2012 pappilan pihapiiriin tehdyistä koekuopista todettiin kulttuurikerrokseen kuuluvaa kiveystä. lÖytöinä saatiin talteen muun muassa kivisavikeramiikkaa, joista yksi voidaan lasituksen perusteella ajoittaa 1600-luvulle. Tammelan vanhan pappilan tontin kulttuurikerroksen laajuutta ei ole voitu arvioda inventoinnissa luotettavasti, mutta ainakin osia siitä näyttää miespihassa säilyneen yllättävän hyvin rakentamisesta huolimatta. Inventoinnin mukaan vanhimmat pappilarakennukset, miespiha ja karjapiha ovat saattaneet sijaita ryhmänä nykyisen pihamaan tasanteella, päärakennuksen lounais-ja eteläpuolella. Historiallisten karttojen perusteella rajatun tonttimaan alue: N=6744945-6745035, E=320850-320935 (miespiha), N=6744867-6744945, E=320785-320915 (karjapiha)

Luonti: 19.2.2014 Viimeisin muutos: 12.11.2019

Tutkimukset

Hanna-Maria Pellinen inventointi 2012

Huomautuksia: KANTA-HÄMEEN KESKIAIKAISET PAPPILAT. Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Lammin, Tammelan ja Vanajan sekä Urjalan pappilatonttien inventointi 24.7.-30.11.2012. Sivut 49 - 59.

Luonti: 19.2.2014 Viimeisin muutos: 5.4.2016

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kanta-Hämeen keskiaikaiset pappilat, Inventointi 2012 Hanna-Maria pellinen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Kanta-Hämeen keskiaikaiset pappilat. Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Lammin, Tammelan ja Vanajan sekä Urjalan pappilatonttien inventointi 24.7.-30.11.2012; Inventointi; 2012

kopioi linkki tälle sivulle: