Savonlinna | |
kiinteä muinaisjäännös | |
Olavinlinna |
1000019735 |
Tyyppi: | puolustusvarustukset kivilinnat |
Ajoitus: | keskiaikainen, 1400-luku |
Ajoitus: | historiallinen, 1500-luku |
Ajoitus: | historiallinen, 1600-luku |
Ajoitus: | historiallinen, 1700-luku |
takaisin |
Koordinaatit |
ETRS-TM35FIN P: 6860470 I: 600018 YKJ P: 6863347 I: 3600229 ETRS89/WGS84 Lat: 61.86378979° Lon: 28.90128007° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 51.8274' Lon: 28° 54.0768' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 51' 49.6432" Lon: 28° 54' 4.6083" |
Kuvaus |
Olavinlinna perustettiin vuonna 1475 vakiinnuttamaan Ruotsin valtaa Etelä-Savon uudisasutusalueilla.
Olavinlinna sijaitsee kalliosaarella Saimaassa, aikanaan tärkeän vesireitin solmukohdassa Kyrönsalmella. Keskiajalla perustetun linnoituksen ulkoasu on muotoutunut vuosisatojen kuluessa tuliaseiden ja linnoitusarkkitehtuurin kehittymisen ehdoilla - Olavinlinna oli ensimmäinen tuliaseiden käyttöä silmällä pitäen rakennettu linnoitus Skandinaviassa. Olavinlinnan ulkoasuun on vaikuttanut myös sijainti pienellä saarella. Linnoituksen eri osat on sijoitettu saarelle topografian ehdoilla, ja sen muurien korkeus vaihtelee saaren maastonmuotojen mukaan. Linnoitukseen oli siltayhteys jo sen rakentamisajankohtana, ja sinne kuljetaan yhä veneellä tai siltaa pitkin. Linnoituksen yhtenäinen pohjoisfasadi muodostuu pitkästä kehämuurista, joka yhdistää keskiaikaiset, myöhempinä vuosisatoina useaan kertaan korotetut tykkitornit 1600-luvulla rakennettuun koillistorniin. Keskiaikainen päälinna käsittää kehämuurin yhdistämien kolmen pyöreän tykkitornin rajaaman alueen, josta matalampi esilinna jatkuu itään päin. Linnoitusta itäisimpänä rajaava uusi esilinna on rakennettu venäläisellä kaudella 1700-luvulla. Samalta ajalta periytyvät linnoitusta eteläpuolella kiertävät kulmikkaat bastionit. Ainoa venäläiseltä kaudelta säilynyt rakennus linnoituksessa on päälinnan muurien suojassa sijaitseva Adjutantin talo, jonka kautta on nykyään käynti päälinnan sisätiloihin. Suurella esilinnanpihalla sijaitsevat tykistökasarmi ja kansliarakennus ovat peräisin 1500-luvun loppupuolelta. Olavinlinna on saanut nykyisen ilmeensä venäläisten 1700-luvulla tekemien korjaus- ja uudistustöiden tuloksena. Aluerajaus perustuu vesialueiden osalta mm. säilyneisiin paalurivistöihin (Vesiportin bastion) ja erityisesti linnan pohjoispuoleisen alueen irtolöytöihin. Vuonna 2019 julkaistun Olavinlinnan arkeologisten kaivausten tutkimushistoriaselvityksen mukaan 13–34% linnan alasta on yhä arkeologisesti tutkimatonta, josta suurin osa sijaitsee ranta-alueilla ja esilinnassa, ja vain vähän linnan muissa osissa. Museoviraston meriarkeologit kävivät tarkastamassa kohteen vedenalaisen alueen vuonna 2022. |
Luonti: 16.3.2012 Viimeisin muutos: 13.4.2023 |
Tutkimukset |
Päivi Hakanpää kartoitus 2015 |
Huomautuksia: Savonlinna Olavinlinnan Kellotornin (B) laastinäytteidenoton dokumentointi 14.10.2014 |
Luonti: 8.1.2016 |
Päivi Hakanpää, Hanna Lyytinen/Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy kartoitus 2019 |
Huomautuksia: Olavinlinnan arkeologinen selvitys löytyy senaattikiinteistön raporteista. Päivi Hakanpää & Hanna Lyytinen 2019: Olavinlinna. Olavinlinnan arkeologisten kaivausten tutkimushistoriaselvitys. Grano oy, Savonlinna. ISBN 978-952-7062-84-5 (nid) ISBN 978-952-7062-85-2 (pdf) https://www.senaatti.fi/app/uploads/2019/12/2019_Lyytinen_Olavinlinna-arkeologinen-selvitys.pdf |
Luonti: 25.3.2021 |
Helena Ranta valvonta 2021 |
Huomautuksia: Kohde kuvattu VARK-hanketta varten 3.-4.11.2021 |
Luonti: 8.11.2021 |
Päivi Pihlanjärvi, Kalle Virtanen, Yann Irissou tarkastus 2022 |
Luonti: 13.4.2023 |
Henrik Lilius kaivaus 1961 |
Luonti: 2.5.2023 |
Tuija Väisänen ja Heli Lehto koekaivaus 2020 |
Luonti: 5.10.2023 |
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
× | ||
< | > | |