Kohde sijaitsee Seiväskorventien varressa, noin 300 metriä Valkeamustajärven koillisrannasta itään. Alue on mäntykangasta. Kohteeseen kuuluu kaksi lamatyyppistä hiilimiilua, joissa hiillettävät puut ladottiin maahan kaivettuun kuoppaan. Miilut ovat lähekkäin tien länsireunassa. Tie on merkitty jo vuoden 1871 metsätalouskarttaan, mutta kohteiden kohdalla ei muita merkintöjä.
Miilut saattavat ilmentää jo keskiajalta periytyvää Iso-Evon kylän nautinta-aluetta. Toisaalta ne saattavat liittyä myös 1800-luvulla perustetun kruununpuiston torppareiden toimiin ja osin jopa metsäoppilaitoksen toimintaan, jonka koulutusohjelmaan lamamiilujen käyttö sisältyi ainakin vuoteen 1895 asti, minkä jälkeen opetuksessa siirryttiin pystymiilujen käyttöön (Sistola 2002, 114). Tarkempi ajoitus edellyttää radiohiilitutkimusta.
Inventointi 2025: Ennen inventointia tunnetut miilukuopat erottuvat selvästi tien vieressä ja näkyvät hyvin myös 5p laserkeilausaineistossa. Maasto on avointa ja kuopat ja niiden ympäristö ovat heinittyneet. Aluerajausta korjattiin 5 p laserkeilausaineiston ja maastohavaintojen mukaan. Sijaintikoordinaatti korjattiin pohjoisemman kuopan kohdalle.
Seiväskorventien itäpuolelta, tiestä noin 70-125 metriä koilliseen ja itään havaittiin kaksitoista kuoppamiilua lisää viidellä eri alueella. Maasto on avoimehkoa havumetsää. Osa kuopista sijaitsee parin metrin etäisyydessä toisistaan, osa noin 40 metrin etäisyydellä.
Kolmen pohjoisimman aluerajauksen alueilla sijaitsee yhteensä kahdeksan kuoppamiilua, jotka ovat suorakaiteen muotoisia, kooltaan keskimäärin noin 1,5 x 2,7 x 0,8 metriä. Kuopissa ei ole selkeää vallia, mutta maa on hieman koholla niiden reunoilta. Kaikkien pohjille tehdyissä kairauksissa havaittiin hiilensekaista hiekkaa. Pohjoisimman kuopan sijainti on N 6788892 E 399518 z 134–136 m mpy.
Eteläisin miilu on suurehko ja soikea miilu, jossa on vallit. Sen koko on noin 4,5 x 6,5 metriä, syvyys noin 0,9 metriä. Vallin leveys on noin 1,5 m ja korkeus 0,4 m. Sijainti N 6788803 E 399558. Itäisimpänä on kolme loivapiirteistä, pyöreähköä kuoppamiilua, joiden halkaisija on noin 3,5–4 metriä ja syvyys noin 0,4 m. Niiden ympärillä on loiva ja matala valli, jonka leveys on noin 0,8 m, korkeus noin 0,2 m. |