 |
| Kotka | 
|
| kiinteä muinaisjäännös | |
Ruotsinsalmen meritaistelualue |
1000018473 |
| Tyyppi: | tapahtumapaikat taistelupaikat |
| Ajoitus: | historiallinen, 1700-luku |
| Muut nimet: | Ruotsinsalmen ensimmäisen 1789 ja toisen 1790 meritaistelun alueen laajempi rajaus |
| Paikkatieto- selite: |
Meritaistelualueen karttarajauksen (ks. kohteen kuvaus) arvioitu keskipiste |
 takaisin |
|
 Koordinaatit |
|
ETRS-TM35FIN P: 6698787 I: 497531 YKJ P: 6701599 I: 3497700 ETRS89/WGS84 Lat: 60.42537775° Lon: 26.95515807° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 25.5227' Lon: 26° 57.3095' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 25' 31.3599" Lon: 26° 57' 18.5691" |
| Kuvaus |
| Ruotsinsalmen ensimmäisen (1789) ja toisen meritaistelun (1790) alue sijaitsee Kotkan edustan vesialueella. Aluetta on rajattu hylkylöytöjen ja taistelua kuvaavien karttojen pohjalta. Rajaus on arvio, koska kattavaa vedenalaisinventointia ei ole tehty. Osia alueesta on viistokaikuluodattu Kymenlaakson maakuntamuseon toimesta 1990-luvulla. Rekisterilinkkeihin on viety kaikki alueella Muinaisjäännösrekisterin mukaan sijaitsevat erilaiset kohteet sekä veden alla että maalla. Hylyt ja niiden ympäristö muodostavat vedenalainen maiseman, jossa yhdistyvät kulttuuriperintö- ja luontoarvot.
Ruotsinsalmen meritaistelut käytiin osana Kustaa III:n sotaa, jolloin Itämerellä ja Suomenlahdella käytiin lukuisia yhteenottoja Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1788-90. Sota käynnistyi Ruotsin Kustaa III:n päätöksellä palauttaa Ruotsille Uudenkaupungin rauhassa 1721 menetettyjä alueita ja parantaa Ruotsin asemaa Euroopan mittakaavassa. Ensimmäinen taistelu käytiin elokuussa 1789. Ruotsin laivasto oli kerääntynyt Ruotsinsalmen kapeimmalle kohdalle, kun Venäjä hyökkäsi 24.8. Taistelu päättyi Ruotsin häviöön venäläisten ylivoiman edessä. Heinäkuussa 1790 Ruotsin laivasto oli jälleen Ruotsinsalmella ja Venäjän laivasto sai keisarinna Kristiina II:ltä käskyn hyökätä. Ruotsinsalmen toinen taistelu alkoi 9.7.1790. Ruotsalaiset olivat hyvässä asemassa ja myös sää oli heidän puolellaan. Tuuli sekoitti venäläisten hyökkäyksen, aluksia törmäili toisiinsa ja monet alukset lähtivät pakoon. Seuraavana aamuna ruotsalaiset valtasivat, upottivat tai polttivat jäljelle jääneet alukset ja Ruotsi selvisi taistelusta voittajana. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 9.-10.7.1790 on Pohjoismaiden historian suurin meritaistelu laivojen ja miesten lukumäärässä mitattuna. Se on myös Itämeren merkittävin meritaistelu. Taisteluun osallistui Ruotsilta noin 13 000 miestä ja 185 alusta, Venäjältä noin 20 000 miestä ja 273 alusta. Aluksia oli suurista soutufregateista pieniin tykkijolliin. Ruotsalaiset menettivät vain kuusi alusta. Venäläisten menettivät yli 60 alusta uponneina, vallattuina tai karikoille poltettuina. Aluksista osa makaa edelleen meren pohjassa. Merivoimat juhlii yhä voittoa vuosipäivänään. Lisätietoa: Lappalainen, Jussi T. Kuninkaan viimeinen kortti: Viipurinlahden ja Ruotsinsalmen meritaistelut 1790. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 2011. Johnsson, Raoul. Kustaa III ja suuri merisota. Taistelut Suomenlahdella 1788-1790. Helsinki: John Nurmisen säätiö 2010. Kilpinen, Pekka. Valistunutta sodankäyntiä 1788-90: Sotilaiden kertomuksia Kustaan sodasta. Helsinki: Yliopistopaino 2003. Kustaa III:n sota ja Ruotsinsalmen meritaistelut. VIII Itämeri-seminaari Kotkassa 5.-7.7.1990. Kotka: Kymenlaakson maakuntamuseo 1993 Jägerskiöld, Stig. Ruotsinsalmi: Kustaa III:n meritaistelut 1788-1790. Otava 1990. Winberg, Anders, 1967. Dag-Bok hållen på Kongl. Galär Flottan åren 1789 och 1790 samt Fångenskapen i Ryssland. Stockholm: Stadsmuseum 1967. |
| Luonti: 17.3.2011 Viimeisin muutos: 25.5.2021 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/278/05.04.01.00/2018 KOTKA, Juha Vainion kadun hankealueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2018. Tutkimusraportti.
