Pori
kiinteä muinaisjäännös
Noormarkun ruukki	1000018301
Tyyppi:	teollisuuskohteet     rautaruukit
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Arvioitu peruskartalta
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6839561 I: 228661 YKJ P: 6842431 I: 3228722 ETRS89/WGS84 Lat: 61.59347945° Lon: 21.88379217° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 35.6088' Lon: 21° 53.0275' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 35' 36.5260" Lon: 21° 53' 1.6518"

Kuvaus

Noormarkun ruukki sijaitsee Noormarkunjoen rannalla. Ruukin rakennuksia on joen molemmin puolin. Noormarkku on viimeinen Ruotsin vallan aikana perustettu rautaruukki Suomessa. Noormarkku on Ahlström osakeyhtiön keskuspaikka ja samalla yksi maamme merkittävimmistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Teollinen tuotanto alueella alkoi vuonna 1747, jolloin Herrgårdin tila sai luvan sahamyllyn perustamiseen silloisen Sahakosken (Vanhansahankoski) rannalle. Toinen saha perustettiin Makkarakoskeen vuonna 1753. Sahakosken toiminta päättyi 1873. Everstiluutnantti, myöhemmin Vaasan läänin maaherra, vapaaherra Carl Constantin de Carnall sai vuonna 1806 privilegion kankivasaran ja ahjon rakentamiseen Ulvilan Makkarakosken länsirannalle Herrgårdin ratsutilan maille, samalle paikalle missä vesimylly sijaitsi. Ruukin käyttämä takkirauta ostettiin Grythyttanin vuorikunnasta Ruotsista. Ruukin tuotantoluvut olivat suhteellisen pieniä, mutta kysyntä oli hyvä. Noormarkun ruukin osti vuonna 1870 suurliikemies Antti Ahlström, joka alkoi heti uudistaa ja laajentaa ruukkia ja sahatoimintaa. Myös tuotanto kasvoi. Noormarkun vesisahan teollinen toiminta päättyi 1910-luvulla, jonka jälkeen sahausta harjoitettiin kotitarveluonteisena aina 1950-luvulle saakka. Saha laitteistoineen on nykyisin Ahlström-yhtiön sisäisenä museona. Pienimutoiseksi muuttunut raudanjalostus päättyi Noormarkussa vuonna 1920. Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta ja esitetty pistemäisenä. Tarkkaa alueen laajuutta ei ole arvioitu. On mahdollista, että rakennusten lomassa on säilynyt hävinneiden rakennusten ja rakenteiden jäänteitä (mm. hiilihuone). Tuotantorakennukset ovat sijoittuneet kallioisen kosken rannoille siten, että vasarapaja on joen pohjoisrannalla ja saha etelärannalla. Ruukin kartano sijaitsee joen pohjoispuolella. Rautaruukin työväenasunnot sijaitsevat säännöllisenä ryhmänä pajan koillispuolella.

Luonti: 23.2.2011 Viimeisin muutos: 23.2.2011

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: